BORRELIOOSISTA KYMEN SANOMISSA 3.5.2008

[Bb]

Lähettäjä: Sailairina Lähetetty: 3.5.2008 19:08

http://www.kymensanomat.fi/Online/2008/ ... 35188809/4

ja

http://www.kymensanomat.fi/uutiset

Haastateltavina ovat olleet mm. puheenjohtajamme sekä jäsenemme.

"Halvauksen jälkeen löytyi borrelioosi

Pyhtääläinen Marjatta Vuori ei muista punkin puremaa, josta alkoi kymmenien vuosien piina. Vasta halvaantumisen jälkeen tuli borrelioosidiagnoosi. ULLA ORA

KOTKA. Pyhtääläinen Marjatta Vuori, 61, sairastui munuaistulehdukseen vuonna 1958. Sen jälkeen hänellä on ollut lukuisia muita tulehduksia, kuten virtsatien tulehduksia ja silmätulehduksia. Vuosien kuluessa ilmeni uusia oireita: väsymystä, päänsärkyä, vatsakipuja, niveltulehduksia ja muistihäiriötä.

Vuori sai lääkäreiltä kymmenen erilaista diagnoosia, joiden joukossa olivat muun muassa astma, atopia, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja paniikkihäiriö. Hän joutui pitkälle sairaslomalle. Loman syyksi kirjattiin psykosomaattiset ongelmat. Vuonna 1999 Vuori joutui sairaseläkkeelle ilman omaa tahtoaan.

Vuori halvaantui vuoden 2003 lopussa, ja oikea puoli meni liikuntakyvyttömäksi. Kolme vuotta halvaantumisen jälkeen hänelle tehtiin ensimmäinen borrelioositesti, joka näytti positiivista, ja vuosia jatkuneille oireille löytyi selitys. Mitään muuta sairautta ei ole löytynyt.

- Olen itse epäillyt borrelioosia pitkään, mutta jostain syystä minua ei ole aiemmin testattu. En muista punkin puremaa, mutta se on voinut tulla missä vain, koska olen matkustellut paljon Suomessa sekä ulkomailla, Vuori kertoo.

Hoidoksi Vuorelle annettiin suonensisäisesti antibiootteja neljän viikon ajan. Se ei tappanut bakteeria, mutta hoitoja ei jatkettu, ja oireet jatkuvat.

- Borrelioosidiagnoosista ei ollut minulle juuri mitään hyötyä, koska tautiin ei ole hoitokeinoja. Antibiootit lievittivät oireitani, mutta niitä minulle ei enää anneta.

Hän on itse etsinyt tietoa sairaudestaan ja hakenut omia hoitokeinoja.

- Akupunktiohoito kaksi kertaa viikossa on lievittänyt oireita. Olen myös huomannut, että otsonoitu vesi auttaa.

Vuori on onnekas, koska hän on saanut borrelioosidiagnoosin, jota monet vastaavista oireista kärsineet eivät ole saaneet. Laboratoriotestien perusteella laaditun tilaston mukaan borrelioosiin sairastui viime vuonna 1 331 suomalaista. Borrelioosiyhdistyksen tutkimuksista saamien tietojen mukaan sairastuneita on ainakin kymmenkertainen määrä. Ne eivät vain näy testeissä.

- Useat tutkimukset sekä ihmisten kokemukset osoittavat, että suurin osa borrelioositesteistä on epäluotettavia, sanoo borrelioosiyhdistyksen puheenjohtaja, terveystieteen tohtori Soile Juvonen.

- Borrelioosin aiheuttamaa bakteeria on vaikea tunnistaa ja hoitaa, koska bakteeri voi piiloutua ihmisen elimistöön, erityisesti keskushermostoon. Borrelioosin hoitamiseksi tulisi kehittää aivan uuden tyyppisiä hoitomuotoja. Taudin tunnistamiseksi tarvitaan luotettavampia testejä jotka pystyvät näyttämään, onko infektio ihmisessä aktiivinen ja ovatko hoidot auttaneet, Juvonen sanoo.

Hänen mukaansa borrelioosi on kupan sukulaistauti, joka tartuntareittejä ei ole tarkkaan selvitetty. Tutkimuksissa bakteeria on kuitenkin löydetty muun muassa siemennesteestä, emättimen limakalvosta, istukasta, äidinmaidosta, syljestä ja virtsasta.

- Suomessa ja maailmassa on perheitä, joihin on syntynyt lapsi, joka syntyessään sairastaa borrelioosia. Asiasta on myös muutama lääketieteellinen raportti.

Borreliabakteeria on Juvosen mukaan löydetty lähes kaikista verta imevistä hyönteisistä.

- Hyttysistä vain muutama prosentti kantaa borreliabakteeria, joten tartuntariski on todennäköisesti erittäin pieni.

Borrelioosia sairastavilla suuri osa oireista on pelkästään ihoinfektioita. Muualle kuin ihoon levinneitä borrelioositapauksia on noin 400 vuodessa, Infektiolääkäri, tohtori Jarmo Oksi Turun yliopiston mikrobiologian laitokselta kertoo.

- Mikään testi ei pysty sataprosenttisesti sulkemaan pois borrelioosia. Väestöstä 5-25 prosenttia saa borrelioositestissä positiivisen tuloksen, vaikka tautia ei olisikaan. Ahvenanmaalla neljäsosa ihmisistä kantaa bakteeria elimistössään, mutta ei välttämättä milloinkaan sairastu.

Oksi pitää borrelioositestejä luotettavina, kun puremasta on kulunut vähintään kolme kuukautta.

- Borrelioosin vasta-aineet eivät välttämättä näy verikokeessa, jos tartunnasta on kulunut alle kolme kuukautta. Myöhemmin vasta-aineet tulevat näkyville. On äärimmäisen harvinaista, että vasta-aineita ei muodostu, jos tartunnasta on yli kolme kuukautta.

- Jos potilaan oireet ovat jatkuneet vuosia, ja borrelioosin vasta-ainetesti on negatiivinen, silloin ei ole borrelioosia, Oksi sanoo.

Borrelioosia kantava punkki leviää pienjyrsijöiden ja jopa kotieläinten välityksellä. Hän kehottaa pureman saaneita menemään lääkäriin, jos pureman ympärillä oleva punotus ylittää viiden sentin halkaisijan. Punkin puremasta kannattaa ottaa todisteeksi valokuva.

Punkin purema aiheuttaa iho-oireita vain noin puolelle pureman saaneista. Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä, jos pureman jälkeen tulee epämääräisiä oireita, kuten huimausta, kuumeilua ja väsymystä."

"Epäluotettavat testit vaikeuttavat borrelioosin tunnistamista


Borrelioosiin sairastuu tilastojen mukaan vuosittain yli tuhat ihmistä. Todellisten tautitapausten määrä voi olla yli kymmenen kertaa suurempi. Pahimmillaan borrelioosi halvaannuttaa. KOTKA. Punkin pureman aiheuttama borrelioosi on yli kymmenen kertaa luultua yleisempi. Borrelioosin diagnoosia vaikeuttaa laboratoriotestien epäluotettavuus. Usein borrelioosioireista kärsivä ihminen saa jonkun muun tautidiagnoosin, kuten mielenterveysongelmat. Tätä mieltä on borrelioosiyhdistyksen puheenjohtaja, terveystieteen tohtori Soile Juvonen.

Borrelioosia sairastavilla suuri osa oireista on pelkästään ihoinfektioita. Muualle kuin ihoon levinneitä borrelioositapauksia on noin 400 vuodessa, sanoo infektiolääkäri Jarmo Oksi Turun yliopiston mikrobiologian laitokselta. Hänen mukaansa borrelioositestit ovat luotettavia, mutta eivät täysin varmoja."

Pyhtääläinen Marjatta Vuori, 61, on sairastanut 50 vuoden ajan lukuisia tulehduksia ja kärsinyt muun muassa väsymyksestä, päänsärystä sekä muistihäiriöistä. Vasta kolme vuotta halvaantumisen jälkeen hänelle tehtiin borrelioositesti, joka osoittautui positiiviseksi.

Punkkiaikana moni voi hämmentyä, kun puhutaan borrelioosista sekä puutiaisaivokuumeesta. Oksin mukaan borrelioosi on sata kertaa yleisempi kuin puutiaisaivokuume, josta ilmenee vuosittain noin 20-40 uutta tautitapausta."
______________________________________________________________


Lähettäjä: daila2008 Lähetetty: 4.5.2008 22:16

Tässä uusi www-osoite, josta jälkimmäinen linkki edellä mainituista on luettavissa nyt, kun se ei ole enää päivän uutisissa.

http://www.kymensanomat.fi/Uutiset---Uu ... 35192930/5
_____________________________________________________________


Lähettäjä: Soijuv Lähetetty: 5.5.2008 7:53

Korjaus lehdessä olleeseen tietoon. En sanonut haastattelussa, että "... Borrelioosi on kupan sukulaistauti" Kerroin haastattelijalle, että Borrelioosin aiheuttaa samantyyppinen bakteeri (spirokeetta) kuin kupankin. Bakteerin pakopaikoista yksi tärkeä asia jonka mainitsin oli kollageeni jota on eri puolilla elimistöä esim. sydämessä ja ihossa. Kerroin, että siinä on yksi syy siihen miksi testit ovat "vääriä negatiivisia" eikä antibioottihoito tuota tulosta.

Tästä lehtijutusta oppi sen, että koskaan ei tule antaa haastatteluja kiireisellä aikataululla eikä mielellään niin, että ei ole ensin itse ehtinyt lukea valmista artikkelia, paperiversiona, kaikessa rauhassa. Vain siten asiavirheet saa poistettua ajoissa.
_____________________________________________________________


Lähettäjä: daila2008 Lähetetty: 23.5.2008 23:24

Kiitosta Kymen Sanomien borrelioosijutusta:

http://www.kymensanomat.fi/b/kysa_tieaho/?p=101