BORRELIOOSISTA JA PUUTIAISAIVOKUUMEESTA KESKIPOHJANMAASSA

[Bb]

Lähettäjä: daila2008 Lähetetty: 5.6.2008 23:22

http://www.keskipohjanmaa.net/gen/160860.asp

Puutiaiset mellastavat jälleen kosteissa heinikoissa
Rokote suojaa Kumlingen taudilta

Riitta-Maija Sykkö (KP)

Puutiaiset eli punkit ovat mellastaneet ihmisten kiusana huhtikuusta lähtien. Kun lumesta päästiin, mönkivät punkit esiin kätköistään. Terveydenhoitaja Riitta Kujala kertoo, että Kokkolan terveyskeskuksessa on irroteltu punkkeja pitkin kevättä ja vastattu lukuisiin punkkikyselyihin.

? Punkkeja on ainakin täälläpäin paljon juuri keväällä ja alkukesällä. Myös rokotteista on tiedusteltu ja joku on niitä itselleen hankkinutkin.

Punkit voivat levittää ihmiseen bakteeritauti Lymen borrelioosia eli Lymen tautia sekä virustauti puutiaisaivokuumetta eli Kumlingen tautia, TBE:tä. Näiden lisäksi puutiaisen välityksellä voi saada tularemian eli jänisruton. Se on kuitenkin harvinaista.

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laboratorion ylilääkäri Simo Räisänen toteaa, että tänä keväänä ei ole vielä tullut tietoon yhtään tautitapausta. Hän kehottaa kuitenkin tunnetuilla punkkialueilla asuvia ja oleskelevia hankkimaan kaiken varalta rokotteen puutiaisaivokuumetta vastaan.

? Puutiaisaivokuumeeseen ei ole varsinaista hoitoa. Sen ehkäisemiseksi on kuitenkin saatavissa tehokas rokote, jota on käytetty yleisesti ja pitkään Keski-Euroopassa, Räisänen toteaa.

? Viime kesänä Kokkolan seudulla sairastui neljä ihmistä puutiaisaivokuumeeseen ja tapaukset olivat varsin vakavia. Jostakin syystä tällä alueella esiintyvä tauti on jopa tavallista ärhäkämpi.

Kumlingen tautia on aikaisemmin esiintynyt Kokkolan seudulla vain yksittäistapauksina. Räisänen arveleekin, että viime kesän tautitapausten määrä johtuu lämpimästä kesästä. Ihmiset oleskelivat vähissä vaatteissa tavallista enemmän rannoilla.

Lymen borrelioosiin sairastui viime kesänä Kokkolan seudulla kaksi ihmistä, edelliskesänä sairastuneita oli kymmenen. Tautia vastaan ei ole rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla.

Rokotereseptin saa lääkäriltä. Rokotteeseen voi hankkia lääkäriltä reseptin ja se voidaan laittaa neuvolassa tai työterveydessä. Tehotakseen rokote pitää laittaa kolme kertaa ja sen jälkeen vielä tehostaa määrävälein.

? Tälle kesälle otettuna rokote ei ehdi enää tehota kunnolla, tietää Riitta Kujala.

Riski saada tauti riippuu monesta seikasta, kuten pureman kestosta ja maantieteellisestä alueesta, jossa purema on saatu. Se, miten suuri osa punkeista kantaa borrelioosia, riippuu punkin esiintymisalueesta. Keskimäärin noin joka kolmas suomalainen puutiainen kantaa borrelioosia, mutta se voi vaihdella alueittain hyvinkin paljon 10 prosentista yli 50 prosenttiin.

Kumlingen taudin infektoimia puutiaisia on vain vajaa prosentti ja tautia kantavia punkkeja esiintyy Suomessa hyvin suppeilla alueilla lähinnä Ahvenanmaalla ja Kokkolan seudulla Öjassa. Kumlingen taudin esiintyvyys on paikallisesti hyvin rajoittunutta, mutta melko pysyvää.

? Puutiainenhan liikkuu hyvin vähän ? korkeintaan korren juuresta latvaan. Se elää sillä samalla ruohonkorrella koko kesän, Räisänen kertoo.

Näin ollen pelkästään pienen saaren toisessa päässä voi elää puutiaisia, joista puolet kantaa borrelioosia ja toisella puolella saarta vain 10 prosenttia kantaa sitä.

Sairastumisriski infektiotautiin on kaiken kaikkiaan pieni, sillä vain noin joka sadas punkin purema aiheuttaa tartunnan. Infektion saa Suomessa vuosittain muutama tuhat ihmistä.

? Tällä hetkellä Kokkolan seutu on maailman pohjoisin kolkka, jossa puutiaistauteja ilmenee. Se kiinnostaa virustutkijoita kovasti, mutta toistaiseksi alue on puutiaisten suhteen tutkimaton. Puutiaisia on monilla muilla alueilla Suomessa tutkittu pitkään, kymmeniä vuosia ja niistä on paljon tietoa.

? Mielenkiintoista on se, että alueellamme sairastumiset tulevat meren rannoilta ja saaristosta, mutta jokilaaksoissa tapauksia ei sen sijaan ole ilmennyt.

Puutiaiset voivat levitä lintujen tai suurten nisäkkäiden välityksellä.

Oireita syytätarkkailla

Borrelioositartunnan yleisin ensioire on rengasmainen 2?3 sentin kokoinen ihottuma, joka kasvaa säteittäin.

? Jos tällaisia oireita ilmaantuu, on syytä aina kääntyä lääkärin puoleen, Räisänen toteaa.

Tyypillisiä jälkioireita ovat flunssan kaltainen lämmönnousu, lihassärky ja väsymys. Hoitamattomana sairaus voi aiheuttaa hermosto- ja niveloireita. Kroonistuessaan tauti voi aiheuttaa myös päänsärkyä, väsymystä, turvotusta ja pahoinvointia. Borrelioosin hoitona on aina antibioottikuuri.

Kumlingen taudissa noin viikon kuluttua punkinpuremasta tulee lievä kuume ja/tai muita tulehdusoireita, jotka menevät ohitse viikossa. Punkinpurema ei läheskään aina näy selvästi iholla. Tämän jälkeen voi seurata varsinainen aivokuumevaihe kolmen viikon kuluessa. Tämän vaiheen oireita ovat korkea kuumeilu, päänsärky ja niskajäykkyys sekä mahdollisesti tajunnanhäiriöitä, pahoinvointia tai halvauksia. Aivokuumevaiheen kesto on yleensä pari viikkoa.

Punkkitarkastus päivittäin

Punkit on usein liitetty leppiin ja etelässä pähkinäpensaisiin. Olettamus on väärä. Punkit elävät lehtometsissä ja kosteilla rannikkoalueilla.

? Punkit eivät tipu puista vaan viihtyvät lähinnä aluskasvillisuudessa, kosteissa paikoissa ja heinänkorsilla, Kujala valistaa.

Punkkitarkastus on syytä tehdä päivittäin. Maanpinnan tuntumassa leikkivät lapset ovat erityisen alttiita punkin puremille. Pusikoista punkkeja keräävät kotieläimet saattavat kantaa niitä turkissaan myös sisätiloihin.

? Koira tai kissa myös viestittää, miten paljon pihapiirissä tai lähialueilla punkkeja esiintyy.

Paras tapa välttää ihokontaktia punkin kanssa on pukeutua oikein. Punkkialueella metsissä ja heinikoissa liikuttaessa on viisainta pistää pitkät housut jalkaan ja nostaa sukanvarret puntin päälle. Myös punkkikarkotteista voi olla apua, eli niitäkin voi käyttää.