10 KYSYMYSTÄ BORRELIOOSISTA

[soijuv]

10 KYSYMYSTÄ BORRELIOOSISTA

Soile Juvonen TTT

Borrelioosi

Borrelioosi on yleisin punkkien levittämä infektiosairaus. Tauti jakaa asiantuntijoiden mielipiteitä, koska se voi olla vaikeasti diagnosoitava. Oireet voivat olla hyvin vaihtelevia, eikä täysin luotettavia testejä ole.

1. Mikä borrelioosi on?

Borrelioosi on yleisin punkkien eli puutiaisten levittämä infektiosairaus. Pureman tai piston kautta ihmiseen tai eläimeen siirtyy kupan sukuinen bakteeri (Borrelia burgdorferi). Borrelioosista käytetään usein myös nimeä Lymen tauti.

Bakteeri kulkeutuu eri puolille elimistöä ja voi aiheuttaa pitkäaikaisen ja hyvin monioireisen sairauden. Hoitamattomana se aiheuttaa pysyviä muutoksia lukuisissa elimissä. Osalla tartunnan saaneista oireet voivat olla erittäin lieviä, osalla taas bakteeri voi aiheuttaa vakavan infektion esimerkiksi aivoissa ja selkäytimessä, nivelissä tai silmissä.

2. Miten tartunnan saa?

Borrelia-bakteeri siirtyy ihmiseen tai eläimeen esimerkiksi punkin piston kautta. Bakteeria kantaa arviolta 5-50 prosenttia punkeista. Esiintymisen on arvioitu vaihtelevan alueellisesti. USA:ssa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan puistojen, leikkikenttien ja koulujen piha-alueiden punkeista suurin osa kantoi bakteeria.

Bakteeria on löydetty jonkin verran myös vertaimevistä hyönteisistä, kuten hyttysistä, kirpuista, paarmoista, täistä ja kärpäsistä. Ruotsissa on raportoitu hyttysen pistoa seurannut tautitapaus. Joidenkin tutkimusten mukaan tauti on mahdollista saada verensiirrosta, elinsiirrosta, sukupuolikontaktista, äidinmaidosta, tai lapsi voi saada tartunnan raskausaikana äidiltä.

3. Millaisia oireita borrelioosissa on?

Taudin ensimmäinen oire voi olla punkin piston ympärille kehittyvä, vähitellen laajeneva tasainen tai rengasmainen ihon punoitus. Ihomuutoksia voi tulla myöhemmin useita ja muualle kuin pistokohdan lähettyville, mutta monille ihomuutosta ei tule lainkaan. Jos punkkilöydöksen jälkeen, muutaman viikon sisällä, ilmaantuu kuumetta, lihaskipua tai muita flunssankaltaisia oireita, kannattaa hakeutua lääkäriin.

Taudin myöhäisoireet ilmaantuvat vähitellen, jopa vuosien kuluttua tartunnasta. Yleisimmin ne ilmenevät hermoston, nivelten, ihon tai sydämen alueella. Oireet voivat olla hyvin moninaiset ja niiden kesto ja voimakkuus vaihdella. Tyypillisiä ovat esimerkiksi voimakkaat kivut jaloissa tai selässä, tuntohäiriöt, rakon häiriöt, halvaukset sekä päänsärky.

Borrelia-bakteeri hakeutuu usein keskushermostoon, aivoihin ja selkäytimeen ja voi aiheuttaa niissä tulehdustiloja, kuten aivokalvontulehduksia ja hermojuuritulehduksia. Lisäksi saattaa esiintyä neuropsykiatrisia oireita, kuten kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennus tai pakko-oireet.

4. Miten tauti diagnosoidaan?

Borrelioosin diagnostiikka perustuu ensisijaisesti potilaan antamiin tietoihin ja oireisiin. Tärkeätä on selvittää mahdolliset tartuntamahdollisuudet, esimerkiksi vuosien takaisetkin punkkikontaktit. Vasta-ainetestejä käytetään diagnoosia täydentävänä tekijänä.

On kuitenkin huomattava, että vääriä negatiivisia tuloksia voi esiintyä taudin kaikissa vaiheissa. Syitä siihen on useita. Borrelia-bakteeri muun muassa hakeutuu paikkoihin, joissa kontakti immuunijärjestelmään on vähäistä ja siksi vasta-ainereaktio on heikko tai testi ei tunnista bakteerin alalajia. Borrelia-bakteerin on myös havaittu muuntuvan niin, ettei immuunijärjestelmä tunnista sitä.

5. Miten borrelioosia hoidetaan?

Borrelioosin hoidossa käytetään antibiootteja. Taudin vaiheesta ja oireista riippuen hoito on joko suun kautta otettavaa tai suonensisäistä antibioottia.

Myöhäisvaiheen borrelioosin antibioottihoidosta ei vallitse yksimielisyyttä. Kansainvälisen Borrelioosijärjestön ILADS:in, tutkijoiden ja lääkärien mukaan tauti voi kroonistua, hoitojen tulee olla yksilöllisiä ja antibioottihoitoja tulee jatkaa niin kauan kuin potilaalla on oireita. Joissakin tapauksissa hoitoa on jouduttu jatkamaan useamman vuoden ajan.

Toista täysin vastakkaista ajattelutapaa edustaa osa amerikkalaisten infektiolääkärien yhdistyksen jäsenistä, IDSA. Heidän mielestään kroonista borrelioosia ei ole olemassa ja lyhyt antibioottihoito riittää hävittämään kaikki Borrelia-bakteerit.

Monien potilaiden kohdalla nykyiset antibioottihoidot eivät ole tuottaneet tulosta. Oireiden jatkuminen tai diagnostiikkaan liittyvät ongelmat ovat pakottaneet monet etsimään apua ulkomailta. Useiden kohdalla se on merkinnyt matkustamista esimerkiksi Saksaan.

6. Paraneeko borrelioosista?

Varmaa näyttöä ei vielä ole. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että bakteeria ei saada hävitettyä kokonaan elimistöstä. Eräiden näkemysten mukaan bakteeri käyttäytyy herpes-virusten tavoin. Se piiloutuu elimistöön ja aktivoituu aika ajoin uudelleen.

Monissa tapauksissa tauti etenee melko huomaamattomasti vuosikymmentenkin ajan. Tauti voi kuitenkin edetä nopeastikin. Mikäli tauti on diagnosoitu ja hoidettu jo varhaisvaiheessa oikein, on mahdollista, että bakteeri on saatu tuhottua riittävässä määrin tai piiloutumaan. Borrelia-bakteerin on tutkimuksissa todettu väistävän monin eri tavoin sekä antibioottihoitoja että immuunipuolustusta.

7. Voiko Borrelia-bakteeri aiheuttaa muita sairauksia?

Borrelia-bakteeri voi aiheuttaa oireita missä tahansa elimessä. Se saattaa olla useiden tunnettujen sairauksien taustalla. Borrelioosi aiheuttaa muun muassa oireita, jotka ovat tyypillisiä sellaisissa taudeissa kuin MS, ALS, Parkinson, fibromyalgia, krooninen väsymysoireyhtymä tai nivelreuma.

8. Kuinka yleinen borrelioosi on?

Borrelioosia tavataan lähes kaikkialta maailmasta. Se on yleisin ja nopeimmin eläinten välityksellä leviävä infektiotauti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Joillakin alueilla tautia esiintyy jopa epidemioina. Borrelioosi on myös Afrikassa yleisin bakteerin aiheuttama sairaus ja malarian jälkeen yleisin infektiotauti.

Tautitapausten todellista määrää Suomessa ja muualla Euroopassa ei tiedetä varmuudella tapausten vähäisen raportoinnin ja diagnostisten ongelmien vuoksi. Uusien tartuntojen määrän arvioidaan Suomessa olevan useita tuhansia vuosittain.

9. Miten tartuntaa voi ehkäistä?

Tartunnan voi ehkäistä parhaiten hakemalla tietoa laajasti ja siten tuntemalla taudin ja sen tartuntatavat. Tartunnalta voi yrittää suojautua sivelemällä ihoon punkkikarkotetta tai suihkuttamalla sitä vaatteille. Peittävä, vaalea vaatetus saattaa auttaa jonkin verran. Ulkoilun jälkeinen punkkitarkastus niin ihmisille kuin lemmikkieläimille on tärkeä. Lemmikkien kanssa ei tulisi nukkua samassa huoneessa.

Tartunnan voi saada myös kaupunkipuistoista, jopa leikatuilta nurmikoilta, erityisesti varjoisilta alueilta. Kotipihan nurmikko kannattaa ajaa lyhyeksi. Punkkialueilla oleskelun jälkeen vaatteet kannattaa pestä ja kuivata tunti kuumalla ohjelmalla kuivausrummussa. Pelkkä pesu ei punkkeja hävitä.

Ihosta punkki irrotetaan mahdollisimman pian kokonaisena. Vaara saada tartunta on sitä pienempi, mitä nopeammin punkin on poistanut. Tartuntariskin voi varmistaa lähettämällä punkin testattavaksi tai tekemällä testin kotona. Ohjeita löytyy internetistä.

10. Miksi borrelioosi jakaa asiantuntijoiden mielipiteet?

Siihen on monia syitä, kuten esimerkiksi taloudelliset intressit, diagnostiikkaan ja testien luotettavuuteen liittyvät ongelmat, taudin monimuotoisuus ja pitkien hoitojen kalleus.

Borrelia-bakteerin löytäjän Willy Burgdorferin mukaan eniten poikkeavia näkemyksiä niin mikrobiologien kuin lääkärien keskuudessa aiheuttaa se, ettei bakteeria välttämättä löydetä verestä, vaikka sitä on kudoksissa. Oireet voivat palata jopa 10-15 vuoden kuluttua tartunnasta. Aina tartuntaa ei ymmärretä lähteä edes selvittämään oireiden moninaisuuden ja epämääräisyyden vuoksi. Tauti ei aina aktivoidu tartuntahetkellä tai tauti oireilee vain aika ajoin. Sairastuneet saavat useimmiten lukuisia oireiden pohjalta tehtyjä diagnooseja ennen kuin borrelioosi löydetään.

Burgdorfer on esittänyt, että taudin tutkiminen pitäisi aloittaa kokonaan puhtaalta pöydältä ja valita tutkijoiksi sellaisia, joilla ei ole aikaisempaa tietoa asiasta.