Ohjelma löytyy nyt Areenasta http://areena.yle.fi/tv/2160243
MOT-ohjelma, Yle TV 1 maanantaina 2.6.2014 klo 20.00
"Punkkipainajainen. Punkkien aiheuttamat sairaudet lisääntyvät ja ovat yhä vaarallisempia. Moni potilas jää vaille asianmukaista hoitoa."
MOT haastatteli ohjelmaa varten kolmea sairastunutta sekä terveystieteen tohtori Soile Juvosta.
Uusintalähetys keskiviikkona 4.6.2014 TV 1 klo 9.30
Ohjelma löytyy myös Areenasta http://areena.yle.fi/tv/2160243
Ohjelman käsikirjoitus julkaistaan MOT:n omilla sivuilla lähetyksen jälkeen http://yle.fi/aihe/mot/kasikirjoitukset
YLEe: MOT: Punkkipainajainen (2.6.2014)
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/30 ... a-nojaan-0
Punkkipotilaat jäävät usein oman onnensa nojaan
Julkaistu 30.05.2014 - 12:51. Päivitetty 01.06.2014 - 09:46
Synkimpien arvioiden mukaan jopa 10 000 suomalaista sairastuu vuosittain punkin pureman aiheuttamaan borrelioosiin. Osa potilaista jää vaille asianmukaista hoitoa kun lääkärit kiistelevät keskenään, kenellä borrelioosi on ja kenellä ei.
”Lääkärit nauravat meille. He sanovat, että vikaa on vaan päässä”, julkisesta terveydenhuollosta lähes vuosikymmenen ajan apua hakenut Theresa Höglund sanoo maanantain MOT-ohjelmassa. Hän oli seitsemän vuotias punkin puraistessa. Todella vakaviksi oireet muuttuivat pari vuotta sitten.
”Puhekyky hävisi. Koko kropassa oli valtavat kivut. Sellainen olo kuin olisi koko ajan 40 asteen kuumeessa. Sitten tuli muistihäiriöitä. Oli todella pelottavaa, kun en enää muistanut lapsuuttani,” nyt 24 -vuotias Theresa Höglund kuvailee.
Lääkäriksi opiskeleva Höglund sai Suomessa tehdyistä borrelioositesteistä negatiivisen tuloksen. Saksalaisen Augsburgin borrelioosiklinikan testin tulos oli, että Höglund sairastaa myöhäisvaiheen kroonistunutta borrelioosia.
Lääkärit riitelevät myös siitä, miten borrelioosia eli Lymen tautia pitäisi hoitaa. ”Borrelioosi on todella hankala tauti ja vaikea diagnosoida. Erityisesti alkuvaiheessa se vaatisi kunnollisen hoidon”, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Kouvolassa asuvaa Jouni Pusilaa punkki puri 3,5 vuotta sitten. Puremasta ehti kulua lähes vuosi, ennen kuin hän alkoi saada jonkinlaista hoitoa. Oikea hoito löytyi vasta kaksi vuotta pureman jälkeen.
”Potilasta pompotellaan kuin kumipalloa paikasta toiseen. Lääkärit eivät jaksa kuunnella potilasta eikä kukaan ota vastuuta siitä, mitä tehdään,” kritisoi Pusila, joka on lukuisia kertoja kiidätetty ambulanssilla sairaalaan, koska kivut käyvät ajoittain sietämättömiksi.
”Kun pahin kipukohtaus tulee, en yksinkertaisesti kykene tekemään mitään. En pysty olemaan sängyssä pitkällään, en pysty istumaan enkä oikein liikkumaankaan. Se lamaannuttaa täysin. Kyllä siinä raavaalla miehellä tulee tippa linssiin”, 55-vuotias entinen sairaanhoitaja kertoo.
Monissa maissa on diagnoosi krooniselle borrelioosille. Suomessa diagnoosia ei ole, ja huonokuntoiset potilaat jätetään jopa oman onnensa nojaan.
Tutkija Soile Juvonen arvostelee lääkäreitä borrelioosin suoranaisesta vähättelystä.
”Borreliabakteerin aiheuttamat ihomuutokset voivat olla minkälaisia tahansa. Kun potilas alkaa näistä kertoa, ainakin hänet pitää ottaa vakavasti. Varmuuden vuoksi annettu antibioottihoito on vaarattomampi vaihtoehto kuin bakteerin leviäminen elimistöön”, sanoo potilasjärjestö Suomen Lyme Borrelioosi ry:n asiantuntija.
”Surullista, että vuonna 2014 Suomessa on tilanne, että periaatteessa vain rikkaat voivat tulla terveiksi – ainakin kun on kyse kroonisesta borrelioosista”, Theresa Höglund kritisoi.
MOT: Punkkipainajainen
Ma 2.6. klo 20, Yle TV1
---------------------------
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/30 ... a-nojaan-0
Punkkipotilaat jäävät usein oman onnensa nojaan
Julkaistu 30.05.2014 - 12:51. Päivitetty 01.06.2014 - 09:46
Synkimpien arvioiden mukaan jopa 10 000 suomalaista sairastuu vuosittain punkin pureman aiheuttamaan borrelioosiin. Osa potilaista jää vaille asianmukaista hoitoa kun lääkärit kiistelevät keskenään, kenellä borrelioosi on ja kenellä ei.
”Lääkärit nauravat meille. He sanovat, että vikaa on vaan päässä”, julkisesta terveydenhuollosta lähes vuosikymmenen ajan apua hakenut Theresa Höglund sanoo maanantain MOT-ohjelmassa. Hän oli seitsemän vuotias punkin puraistessa. Todella vakaviksi oireet muuttuivat pari vuotta sitten.
”Puhekyky hävisi. Koko kropassa oli valtavat kivut. Sellainen olo kuin olisi koko ajan 40 asteen kuumeessa. Sitten tuli muistihäiriöitä. Oli todella pelottavaa, kun en enää muistanut lapsuuttani,” nyt 24 -vuotias Theresa Höglund kuvailee.
Lääkäriksi opiskeleva Höglund sai Suomessa tehdyistä borrelioositesteistä negatiivisen tuloksen. Saksalaisen Augsburgin borrelioosiklinikan testin tulos oli, että Höglund sairastaa myöhäisvaiheen kroonistunutta borrelioosia.
Lääkärit riitelevät myös siitä, miten borrelioosia eli Lymen tautia pitäisi hoitaa. ”Borrelioosi on todella hankala tauti ja vaikea diagnosoida. Erityisesti alkuvaiheessa se vaatisi kunnollisen hoidon”, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Kouvolassa asuvaa Jouni Pusilaa punkki puri 3,5 vuotta sitten. Puremasta ehti kulua lähes vuosi, ennen kuin hän alkoi saada jonkinlaista hoitoa. Oikea hoito löytyi vasta kaksi vuotta pureman jälkeen.
”Potilasta pompotellaan kuin kumipalloa paikasta toiseen. Lääkärit eivät jaksa kuunnella potilasta eikä kukaan ota vastuuta siitä, mitä tehdään,” kritisoi Pusila, joka on lukuisia kertoja kiidätetty ambulanssilla sairaalaan, koska kivut käyvät ajoittain sietämättömiksi.
”Kun pahin kipukohtaus tulee, en yksinkertaisesti kykene tekemään mitään. En pysty olemaan sängyssä pitkällään, en pysty istumaan enkä oikein liikkumaankaan. Se lamaannuttaa täysin. Kyllä siinä raavaalla miehellä tulee tippa linssiin”, 55-vuotias entinen sairaanhoitaja kertoo.
Monissa maissa on diagnoosi krooniselle borrelioosille. Suomessa diagnoosia ei ole, ja huonokuntoiset potilaat jätetään jopa oman onnensa nojaan.
Tutkija Soile Juvonen arvostelee lääkäreitä borrelioosin suoranaisesta vähättelystä.
”Borreliabakteerin aiheuttamat ihomuutokset voivat olla minkälaisia tahansa. Kun potilas alkaa näistä kertoa, ainakin hänet pitää ottaa vakavasti. Varmuuden vuoksi annettu antibioottihoito on vaarattomampi vaihtoehto kuin bakteerin leviäminen elimistöön”, sanoo potilasjärjestö Suomen Lyme Borrelioosi ry:n asiantuntija.
”Surullista, että vuonna 2014 Suomessa on tilanne, että periaatteessa vain rikkaat voivat tulla terveiksi – ainakin kun on kyse kroonisesta borrelioosista”, Theresa Höglund kritisoi.
MOT: Punkkipainajainen
Ma 2.6. klo 20, Yle TV1
-----------------------
TV 1 MOT: Punkkipainajainen!
Valvojat:Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Waltari, Bb
Re: TV 1 MOT: Punkkipainajainen!
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/30 ... a-nojaan-0
Punkkipotilaat jäävät usein oman onnensa nojaan
Julkaistu 30.05.2014 - 12:51. Päivitetty 01.06.2014 - 09:46
Synkimpien arvioiden mukaan jopa 10 000 suomalaista sairastuu vuosittain punkin pureman aiheuttamaan borrelioosiin. Osa potilaista jää vaille asianmukaista hoitoa kun lääkärit kiistelevät keskenään, kenellä borrelioosi on ja kenellä ei.
”Lääkärit nauravat meille. He sanovat, että vikaa on vaan päässä”, julkisesta terveydenhuollosta lähes vuosikymmenen ajan apua hakenut Theresa Höglund sanoo maanantain MOT-ohjelmassa. Hän oli seitsemän vuotias punkin puraistessa. Todella vakaviksi oireet muuttuivat pari vuotta sitten.
”Puhekyky hävisi. Koko kropassa oli valtavat kivut. Sellainen olo kuin olisi koko ajan 40 asteen kuumeessa. Sitten tuli muistihäiriöitä. Oli todella pelottavaa, kun en enää muistanut lapsuuttani,” nyt 24 -vuotias Theresa Höglund kuvailee.
Lääkäriksi opiskeleva Höglund sai Suomessa tehdyistä borrelioositesteistä negatiivisen tuloksen. Saksalaisen Augsburgin borrelioosiklinikan testin tulos oli, että Höglund sairastaa myöhäisvaiheen kroonistunutta borrelioosia.
Lääkärit riitelevät myös siitä, miten borrelioosia eli Lymen tautia pitäisi hoitaa. ”Borrelioosi on todella hankala tauti ja vaikea diagnosoida. Erityisesti alkuvaiheessa se vaatisi kunnollisen hoidon”, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Kouvolassa asuvaa Jouni Pusilaa punkki puri 3,5 vuotta sitten. Puremasta ehti kulua lähes vuosi, ennen kuin hän alkoi saada jonkinlaista hoitoa. Oikea hoito löytyi vasta kaksi vuotta pureman jälkeen.
”Potilasta pompotellaan kuin kumipalloa paikasta toiseen. Lääkärit eivät jaksa kuunnella potilasta eikä kukaan ota vastuuta siitä, mitä tehdään,” kritisoi Pusila, joka on lukuisia kertoja kiidätetty ambulanssilla sairaalaan, koska kivut käyvät ajoittain sietämättömiksi.
”Kun pahin kipukohtaus tulee, en yksinkertaisesti kykene tekemään mitään. En pysty olemaan sängyssä pitkällään, en pysty istumaan enkä oikein liikkumaankaan. Se lamaannuttaa täysin. Kyllä siinä raavaalla miehellä tulee tippa linssiin”, 55-vuotias entinen sairaanhoitaja kertoo.
Monissa maissa on diagnoosi krooniselle borrelioosille. Suomessa diagnoosia ei ole, ja huonokuntoiset potilaat jätetään jopa oman onnensa nojaan.
Tutkija Soile Juvonen arvostelee lääkäreitä borrelioosin suoranaisesta vähättelystä.
”Borreliabakteerin aiheuttamat ihomuutokset voivat olla minkälaisia tahansa. Kun potilas alkaa näistä kertoa, ainakin hänet pitää ottaa vakavasti. Varmuuden vuoksi annettu antibioottihoito on vaarattomampi vaihtoehto kuin bakteerin leviäminen elimistöön”, sanoo potilasjärjestö Suomen Lyme Borrelioosi ry:n asiantuntija.
”Surullista, että vuonna 2014 Suomessa on tilanne, että periaatteessa vain rikkaat voivat tulla terveiksi – ainakin kun on kyse kroonisesta borrelioosista”, Theresa Höglund kritisoi.
MOT: Punkkipainajainen
Ma 2.6. klo 20, Yle TV1
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/02 ... ed-content
MOT
Metsän pojan tappaja
Julkaistu 02.06.2014 - 17:50. Päivitetty 02.06.2014 - 18:03
Elettiin vuotta 1975 Old Lymen kaupungissa Connecticutissa, Yhdysvaltain itärannikolla. Kotiäidit Polly Murray ja Judith Mensch alkoivat kiinnittää huomiota outoihin oireisiin, joista seudun lapset kärsivät. Lapsilla oli kovaa päänsärkyä ja nivelturvotusta, joita oli edeltänyt punkin purema ja rengasmainen ihomuutos.
Naiset ilmoittivat asiasta Yhdysvaltain terveysvirastolle NIH:lle, joka otti yhteyttä reumalääkäri Allen Steereen. Steere kiinnostui asiasta ja kertoi puolestaan tietonsa tohtori Willy Burgdorferille, joka oli punkkitutkimukseen erikoistunut tiedemies. Myöhemmin 1980-luvun alkupuolella Burgdorfer löysi muodoltaan spirokeettamaisen bakteerin, joka aiheutti borrelioosin. Bakteeri nimettiin löytäjänsä mukaan Borrelia Burgdorferiksi.
”Borreliabakteeri ja kupan aiheuttava bakteeri – spirokeetta sekin - ovat hyvin samankaltaisia. Molemmat hakeutuvat mielellään hermokudoksiin, aivoihin ja keskushermostoon. Borreliabakteeri on kuitenkin syfilistä voimakkaampi taudinaiheuttaja”, kertoo Willy Burgdorfer helmikuussa vuonna 2007 tehdyssä harvinaislaatuisessa haastattelussa.
Burgdorferin mukaan borreliabakteeria on hyvin vaikeaa löytää ihmisen elimistöstä. Sitä pitäisi etsiä kudoksista eikä verestä. Tiedemies korosti, että bakteeri kykenee menemään ihmisen elimistössä kaikkialle.
”Potilaan veri saattaa olla täysin puhdasta, mutta esimerkiksi hänen nivelnesteensä täynnä bakteereita. Sama koskee kaikkia kudoksia. Ihmisen elimistön jokainen kudos voi olla bakteerin infektoima, vaikka bakteereita ei löydettäisikään verestä”, sanoi vuonna 1986 eläkkeelle Yhdysvaltain terveysviraston NIH:n palveluksesta jäänyt Burgdorfer.
Borrelioosibakteerin löytäjä uskoo taudin kroonistuvan. Hänen mukaansa potilaat saattavat saada oireita uudelleen jopa 10-15 vuoden kuluttua tartunnasta, koska bakteerilla on kyky piiloutua kudoksiin ja aktivoitua sieltä uudelleen.
Aseeton lääketiede
”Borrelioosin ympärillä ilmenneet erimielisyydet tutkijoiden ja lääkäreiden kesken ovat häpeällisiä. Koko asia on poliittisesti värittynyttä,” sanoi Willy Burgdorfer, joka oli bakteerilöydöksensä ansiosta Nobel-palkintoehdokkaanakin.
Borrelioosiin ei ole rokotetta. Sellaista kokeiltiin takavuosina – huonolla menestyksellä. Rokotetta kuitenkin kehitellään tälläkin hetkellä Saksassa ja Itävallassa. Sen tuloa markkinoille jouduttaneen parhaassakin tapauksessa odottamaan vuosia.
”Ensimmäisen sukupolven rokote ei ollut riittävän spesifi eikä tehokas. Rokotteen kehittelyssä tarvitaan lisää tutkimustyötä. Nykytilanne on erinomainen esimerkki siitä, miten rokoteteollisuus toimii: ollaan liian hätäisiä ja tuodaan markkinoille tuote, jota ei ole testattu riittävästi. Laskun maksavat kuluttajat, joista monet sairastuivat borrelioosiin rokotteen vuoksi”, Willy Burgdorfer sanoi vuonna 2007 julkaistussa haastattelussa.
Lääketiede tuntuu olevan yllättävän aseeton ja eripurainen taistelussa aikamme nopeimmin leviäviin kuuluvaa epidemiaa vastaan. Ohjelmaa tehdessäni jouduin tuon tuostakin hämmästelemään, miten heitteille pahasti oireilevat borrelioosipotilaat oli jätetty.
Mikä tappoi Aleksis Kiven?
Lukijalle lienee tuttua se väittely, jota vuosikymmenten ajan on käyty Aleksis Kiven kuolinsyystä. Mikä 38-vuotiaana kuolleen kansalliskirjailijamme oikein tappoi Sylvesterin päivänä 31. joulukuuta vuonna 1872?
Vuonna 2001 erikoislääkärit Anne Pitkäranta ja Erkki Hopsu esittivät Lääkärilehden numerossa 44 oman kiintoisan teoriansa:
”Aleksis Kiven kuoleman syynä voi olla hoitamaton borrelioosi.”
10 vuotta myöhemmin Helsingin yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautien professori Anne Pitkäranta jatkoi pohdiskeluaan Kemia–lehden palstoilla. 5.10.2011 päivätyssä artikkelissa Kiven mahdolliseksi kuolinsyyksi nimettiin jälleen borrelioosi.
Pitkäranta on hoitanut paljon borrelioosipotilaita. Hänen mukaansa Kiven oireet sopivat hyvin taudinkuvaan.
Ja toden totta: ”Metsän poika tahdon olla” -runonsa mukaisesti Aleksis Kivi piti metsässä samoilemisesta ja ketunpyynnistä. Kuten hyvin tiedossa on, punkit levittävät borreliabakteeria juuri metsän pieneläinten kautta.
Liittyy ohjelmaan MOT: Punkkipainajainen - 2.6.2014
Punkkipotilaat jäävät usein oman onnensa nojaan
Julkaistu 30.05.2014 - 12:51. Päivitetty 01.06.2014 - 09:46
Synkimpien arvioiden mukaan jopa 10 000 suomalaista sairastuu vuosittain punkin pureman aiheuttamaan borrelioosiin. Osa potilaista jää vaille asianmukaista hoitoa kun lääkärit kiistelevät keskenään, kenellä borrelioosi on ja kenellä ei.
”Lääkärit nauravat meille. He sanovat, että vikaa on vaan päässä”, julkisesta terveydenhuollosta lähes vuosikymmenen ajan apua hakenut Theresa Höglund sanoo maanantain MOT-ohjelmassa. Hän oli seitsemän vuotias punkin puraistessa. Todella vakaviksi oireet muuttuivat pari vuotta sitten.
”Puhekyky hävisi. Koko kropassa oli valtavat kivut. Sellainen olo kuin olisi koko ajan 40 asteen kuumeessa. Sitten tuli muistihäiriöitä. Oli todella pelottavaa, kun en enää muistanut lapsuuttani,” nyt 24 -vuotias Theresa Höglund kuvailee.
Lääkäriksi opiskeleva Höglund sai Suomessa tehdyistä borrelioositesteistä negatiivisen tuloksen. Saksalaisen Augsburgin borrelioosiklinikan testin tulos oli, että Höglund sairastaa myöhäisvaiheen kroonistunutta borrelioosia.
Lääkärit riitelevät myös siitä, miten borrelioosia eli Lymen tautia pitäisi hoitaa. ”Borrelioosi on todella hankala tauti ja vaikea diagnosoida. Erityisesti alkuvaiheessa se vaatisi kunnollisen hoidon”, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Kouvolassa asuvaa Jouni Pusilaa punkki puri 3,5 vuotta sitten. Puremasta ehti kulua lähes vuosi, ennen kuin hän alkoi saada jonkinlaista hoitoa. Oikea hoito löytyi vasta kaksi vuotta pureman jälkeen.
”Potilasta pompotellaan kuin kumipalloa paikasta toiseen. Lääkärit eivät jaksa kuunnella potilasta eikä kukaan ota vastuuta siitä, mitä tehdään,” kritisoi Pusila, joka on lukuisia kertoja kiidätetty ambulanssilla sairaalaan, koska kivut käyvät ajoittain sietämättömiksi.
”Kun pahin kipukohtaus tulee, en yksinkertaisesti kykene tekemään mitään. En pysty olemaan sängyssä pitkällään, en pysty istumaan enkä oikein liikkumaankaan. Se lamaannuttaa täysin. Kyllä siinä raavaalla miehellä tulee tippa linssiin”, 55-vuotias entinen sairaanhoitaja kertoo.
Monissa maissa on diagnoosi krooniselle borrelioosille. Suomessa diagnoosia ei ole, ja huonokuntoiset potilaat jätetään jopa oman onnensa nojaan.
Tutkija Soile Juvonen arvostelee lääkäreitä borrelioosin suoranaisesta vähättelystä.
”Borreliabakteerin aiheuttamat ihomuutokset voivat olla minkälaisia tahansa. Kun potilas alkaa näistä kertoa, ainakin hänet pitää ottaa vakavasti. Varmuuden vuoksi annettu antibioottihoito on vaarattomampi vaihtoehto kuin bakteerin leviäminen elimistöön”, sanoo potilasjärjestö Suomen Lyme Borrelioosi ry:n asiantuntija.
”Surullista, että vuonna 2014 Suomessa on tilanne, että periaatteessa vain rikkaat voivat tulla terveiksi – ainakin kun on kyse kroonisesta borrelioosista”, Theresa Höglund kritisoi.
MOT: Punkkipainajainen
Ma 2.6. klo 20, Yle TV1
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/02 ... ed-content
MOT
Metsän pojan tappaja
Julkaistu 02.06.2014 - 17:50. Päivitetty 02.06.2014 - 18:03
Elettiin vuotta 1975 Old Lymen kaupungissa Connecticutissa, Yhdysvaltain itärannikolla. Kotiäidit Polly Murray ja Judith Mensch alkoivat kiinnittää huomiota outoihin oireisiin, joista seudun lapset kärsivät. Lapsilla oli kovaa päänsärkyä ja nivelturvotusta, joita oli edeltänyt punkin purema ja rengasmainen ihomuutos.
Naiset ilmoittivat asiasta Yhdysvaltain terveysvirastolle NIH:lle, joka otti yhteyttä reumalääkäri Allen Steereen. Steere kiinnostui asiasta ja kertoi puolestaan tietonsa tohtori Willy Burgdorferille, joka oli punkkitutkimukseen erikoistunut tiedemies. Myöhemmin 1980-luvun alkupuolella Burgdorfer löysi muodoltaan spirokeettamaisen bakteerin, joka aiheutti borrelioosin. Bakteeri nimettiin löytäjänsä mukaan Borrelia Burgdorferiksi.
”Borreliabakteeri ja kupan aiheuttava bakteeri – spirokeetta sekin - ovat hyvin samankaltaisia. Molemmat hakeutuvat mielellään hermokudoksiin, aivoihin ja keskushermostoon. Borreliabakteeri on kuitenkin syfilistä voimakkaampi taudinaiheuttaja”, kertoo Willy Burgdorfer helmikuussa vuonna 2007 tehdyssä harvinaislaatuisessa haastattelussa.
Burgdorferin mukaan borreliabakteeria on hyvin vaikeaa löytää ihmisen elimistöstä. Sitä pitäisi etsiä kudoksista eikä verestä. Tiedemies korosti, että bakteeri kykenee menemään ihmisen elimistössä kaikkialle.
”Potilaan veri saattaa olla täysin puhdasta, mutta esimerkiksi hänen nivelnesteensä täynnä bakteereita. Sama koskee kaikkia kudoksia. Ihmisen elimistön jokainen kudos voi olla bakteerin infektoima, vaikka bakteereita ei löydettäisikään verestä”, sanoi vuonna 1986 eläkkeelle Yhdysvaltain terveysviraston NIH:n palveluksesta jäänyt Burgdorfer.
Borrelioosibakteerin löytäjä uskoo taudin kroonistuvan. Hänen mukaansa potilaat saattavat saada oireita uudelleen jopa 10-15 vuoden kuluttua tartunnasta, koska bakteerilla on kyky piiloutua kudoksiin ja aktivoitua sieltä uudelleen.
Aseeton lääketiede
”Borrelioosin ympärillä ilmenneet erimielisyydet tutkijoiden ja lääkäreiden kesken ovat häpeällisiä. Koko asia on poliittisesti värittynyttä,” sanoi Willy Burgdorfer, joka oli bakteerilöydöksensä ansiosta Nobel-palkintoehdokkaanakin.
Borrelioosiin ei ole rokotetta. Sellaista kokeiltiin takavuosina – huonolla menestyksellä. Rokotetta kuitenkin kehitellään tälläkin hetkellä Saksassa ja Itävallassa. Sen tuloa markkinoille jouduttaneen parhaassakin tapauksessa odottamaan vuosia.
”Ensimmäisen sukupolven rokote ei ollut riittävän spesifi eikä tehokas. Rokotteen kehittelyssä tarvitaan lisää tutkimustyötä. Nykytilanne on erinomainen esimerkki siitä, miten rokoteteollisuus toimii: ollaan liian hätäisiä ja tuodaan markkinoille tuote, jota ei ole testattu riittävästi. Laskun maksavat kuluttajat, joista monet sairastuivat borrelioosiin rokotteen vuoksi”, Willy Burgdorfer sanoi vuonna 2007 julkaistussa haastattelussa.
Lääketiede tuntuu olevan yllättävän aseeton ja eripurainen taistelussa aikamme nopeimmin leviäviin kuuluvaa epidemiaa vastaan. Ohjelmaa tehdessäni jouduin tuon tuostakin hämmästelemään, miten heitteille pahasti oireilevat borrelioosipotilaat oli jätetty.
Mikä tappoi Aleksis Kiven?
Lukijalle lienee tuttua se väittely, jota vuosikymmenten ajan on käyty Aleksis Kiven kuolinsyystä. Mikä 38-vuotiaana kuolleen kansalliskirjailijamme oikein tappoi Sylvesterin päivänä 31. joulukuuta vuonna 1872?
Vuonna 2001 erikoislääkärit Anne Pitkäranta ja Erkki Hopsu esittivät Lääkärilehden numerossa 44 oman kiintoisan teoriansa:
”Aleksis Kiven kuoleman syynä voi olla hoitamaton borrelioosi.”
10 vuotta myöhemmin Helsingin yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautien professori Anne Pitkäranta jatkoi pohdiskeluaan Kemia–lehden palstoilla. 5.10.2011 päivätyssä artikkelissa Kiven mahdolliseksi kuolinsyyksi nimettiin jälleen borrelioosi.
Pitkäranta on hoitanut paljon borrelioosipotilaita. Hänen mukaansa Kiven oireet sopivat hyvin taudinkuvaan.
Ja toden totta: ”Metsän poika tahdon olla” -runonsa mukaisesti Aleksis Kivi piti metsässä samoilemisesta ja ketunpyynnistä. Kuten hyvin tiedossa on, punkit levittävät borreliabakteeria juuri metsän pieneläinten kautta.
Liittyy ohjelmaan MOT: Punkkipainajainen - 2.6.2014