https://vasemmisto.fi/merja-kyllonen-bo ... QgXMGwNR34
ETUSIVU
SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKKA
MERJA KYLLÖNEN: BORRELIOOSIN TAUDINMÄÄRITYSTÄ JA HOITOA ON KEHITETTÄVÄ
13.09.2021 | Sosiaali- ja terveyspolitiikka
Kansanedustaja Merja Kyllönen teki kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimia borrelioositartuntojen tunnistamisen tehostamiseksi ja hoitokeinojen kehittämiseksi.
– On selvää, että borrelioosin oikea-aikaisessa diagnosoinnissa ja hoitokeinoissa ei ole edistytty riittävästi. Moni potilas kokee tulleensa vähätellyksi ja epäillyiksi oireidensa kanssa. Väärä diagnoosi tai hoito on voinut johtaa oireiden pitkittymiseen tai jopa pitkäaikaissairauteen, Kyllönen sanoo.
Kyllösen mukaan aikaisemmassa vaiheessa tehty, nykyistä luotettavampi diagnosointi vähentäisi pitkälle edenneiden tautitapausten määrää merkittävästi ja parantaisi potilaiden elämänlaatua. Tehokkaampi taudinmääritys luultavasti vähentäisi sekä yksilölle aiheutuvaa taloudellista taakkaa että säästäisi terveydenhuollon resursseja.
Moni kokee tulleensa vähätellyksi oireidensa kanssa. Väärä diagnoosi voi johtaa jopa pitkäaikaissairauteen.
– Hallituksen tulisi löytää keinot myös borrelioosin myöhäisvaiheen ja vakavampien oireiden hoitokeinojen kehittämiseksi, Kyllönen sanoo.
Suomessa todetaan noin 6 000 borrelioositartuntaa vuosittain. Nykyään tautitapauksia raportoidaan yhä enemmän, yhä pohjoisemmassa ja yhä syvemmällä kaupungeissa. Toisin kuin puutiaisaivotulehdukseen, borrelioosiin ei ole rokotetta. Tartunnan havaitsemisen jälkeen borrelioosia hoidetaan antibiooteilla.
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä syitä punkkitilanteen pahenemiselle.
– Borrelioosi saadaan yleensä kuriin antibiooteilla, mutta pitkistäkin hoidoista huolimatta oireet saattavat jäädä joillakin potilailla pysyviksi. Punkin purema ja borrelioosin ensioireet voivat myös helposti jäädä huomaamatta, Kyllönen sanoo.
Alkuvaiheessa borrelioosia on vaikea havaita vasta-ainetesteissäkään. Jos borrelioosi jää varhaisvaiheessa hoitamatta, voi se levitä ihosta muualle elimistöön. Muun muassa hermosto-, nivel-, sydän- tai iho-oireita voi ilmetä viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien jälkeen.
Maapallon lämpeneminen, liiallinen kosteus, haitallisten vieraslajikasvien kulkeutuminen ja muut ihmisten toimintaan liittyvät tekijät suosivat puutiaisten leviämistä. Ilmastonmuutos onkin yksi merkittävimmistä syistä tilanteen pahenemiselle.
Merja Kyllösen kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys borrelioosin diagnosoinnista ja hoidosta
Eduskunnan puhemiehelle
Todettujen borrelioositartuntojen määrä on kasvanut vuosittain. Tietoisuus puutiaisten levittämistä taudeista on karttunut, mutta samalla esimerkiksi ilmastonmuutos on vaikuttanut puutiaisten ja niitä levittävien eläinten määrään ja levinneisyyteen. Borrelioosi on Euroopan yleisin zoonoosi.
Borrelioosin seuranta perustuu Suomessa julkisen terveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään sekä THL:n tartuntatautirekisteriin. Avohoidon kirjaukset tehdään usein taudin alkuvaiheen kliinisten oireiden perusteella, kun taas tartuntatautirekisteri edustaa pääosin taudin levinnyttä vaihetta. Vasta-ainetestein todettuja tartuntoja oli Suomessa 2 079 vuonna 2020. Kun otetaan huomioon myös lääkärikäyntien perusteella todetut tartunnat (4 282), voidaan todellisen tartuntamäärän arvioida olleen viime vuonna jopa 6 000.
Toisin kuin puutiaisaivotulehdukseen, ei borrelioosiin ole rokotetta, vaan sitä hoidetaan antibiooteilla. Tautia kantavan punkin purema ja borrelioosin oireet voivat kuitenkin jäädä huomaamatta. Vasta-ainetesteissä löydetään vain kolmannes alkuvaiheen borreliatartunnoista, sillä vasta-aineiden muodostuminen on tällöin vähäistä. Tauti voi toisinaan olla myös oireeton, mikä voi johtaa vakaviin komplikaatioihin ja pitkäaikaissairauden kaltaiseen pysyvään vaurioon. Erityisesti levinneen borrelioosin muodot, kuten neuroborrelioosi, on vaikea tunnistaa.
Jos borrelioosi jää varhaisvaiheessa hoitamatta, voi se levitä ihosta muualle elimistöön. Muun muassa hermosto-, nivel-, sydän- tai iho-oireita voi ilmetä viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien jälkeen. Tauti saadaan yleensä kuriin antibiooteilla, mutta pitkistäkin hoidoista huolimatta oireet saattavat jäädä joillain potilailla pysyviksi.
Nykyään tautitapauksia havaitaan yhä enemmän, yhä pohjoisemmassa ja myös kaupungeissa. Maapallon lämpeneminen, liiallinen kosteus, haitallisten vieraslajikasvien kulkeutuminen ja muut ihmisten toimintaan liittyvät tekijät suosivat puutiaisten leviämistä. Ilmastonmuutos onkin yksi merkittävimmistä syistä tilanteen pahenemiselle.
Taudin oikea-aikaisessa diagnosoinnissa ja sen hoitokeinoissa ei olla edistytty riittävästi. Moni potilas kokee tulleensa vähätellyksi ja epäillyiksi oireidensa kanssa. Väärä diagnoosi tai hoito on voinut johtaa oireiden pitkittymiseen tai jopa pitkäaikaissairauteen. Euroopan parlamentti on todennut päätöslauselmassaan borrelioosista, että lääkärit noudattavat usein borrelioosin osalta vanhentuneita suosituksia, joissa tutkimuksen edistymistä ei oteta riittävästi huomioon.
Aikaisempi, nykyistä luotettavampi diagnosointi vähentäisi pitkälle edenneiden tautitapausten määrää merkittävästi ja parantaisi potilaiden elämänlaatua. Tehokkaampi diagnosointi luultavasti vähentäisi sekä taudista yksilölle aiheutuvaa taloudellista taakkaa että säästäisi terveydenhuollon resursseja. Myös hoitokeinoja borrelioosin myöhäisvaiheen ja vakavampien oireiden hoitoon olisi syytä kehittää.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kehittääkseen borrelioosin diagnosointia ja hoitoa?
Helsingissä 8.9.2021
Merja Kyllönen [vas]
Kansanedustaja Merja Kyllönen teki kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimia borrelioositartuntojen
Valvojat:Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Waltari, Bb
Re: Kansanedustaja Merja Kyllönen teki kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimia borrelioositartunto
Kysymys ei johtane mihinkään eduskunnassa
Eivät kansanedustajat voi olla perillä taudeista ja varsinkaan kroonisesta Lymen taudista, joka on tuntematon kai kaikille Suomen lääkäreille tai ainakaan eivät voi sitä hyväksyä THL:n alaisina. (THL = kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi.)
Ongelma onkin poliittisesti valituissa terveys ministeriössä ja THL:n henkilöstössä. Ongelma ei ole yksin Suomen ongelma, se on maailman laajuinen ongelma. WHO on sitä mieltä, että borrelisoosi hoituu antibioottikuurilla ja sen jälkeen tauti on potilaan nupista johtuva. Toinen organisaatio, joka hallitsee Lymen tautia on International Lyme and Associated Diseases Society. Jälkimmäisestä WHO valehtelee, että ILADS ei perustu lääketieeseen ja WHO:sta tiedetään, että se suosii vakuutusyhtiöitä, jotka eivät halua maksaa kalliita Lyme-hoitoja. ILADS hoitaa, potilas maksaa.
ILADS:n mukaan tauti on vaikea saada hoidettua antibiooteilla, koska Borrelia burgundorfer bakteeri osaa suojautua antibiootilta. Järjestelmän mukaan tauti onkin diagnotisoitava vastaanotolla potilaan kanssa keskustellen, koska testit voivat antaa virheellisiä tuloksia. (Voi olla tapahtunut edistystä viime vuosina.) Tästä voi lukea monista oireista ja testata itse https://www.ilads.org/research-literatu ... scano-pdf/
Oireita on monella ja todennäköisesti monella on Lymen tauti, jota levittävä punkki on lämpiminä aikoina levinnyt laajalti. Vanhempieni oireet viittasivat Lymen tautiin, jonka he olivat saaneet järvialuilla 1930-40 luvun lämpiminä aikoina. Äidillä oli fibromyalgiaksi oletettu sairaus, jota lääkittiin kortisonilla, isällä selkäkipuja. 80 täytettyään molemmilla huimausta, muistin menetystä ja liikuntakyvyn loppumista, lihasten surkastumista.
Jouduin syventymään vuonna 2020 tautiin perusteellisesti, koska olin siitä menettänyt voimani ja sain monenlaisia hermostokipuja. Lihasnykimistä, kuin paarman pistoja, kättä ei pystynyt nostamaan, jos siinä oli muki juotavaa, tasapainohäiriöitä, jäykkyyttä, kuulohäiriöitä ja painetta korvien alueella, niskan naksumista, lievää päänsärkyä jne. Oireita on vaikea kuvailla, koska ei ole sanoja ja tietoa niiden selvittämiseen. Siksi kai lääkärikin katsoo, tuo on hullu, joka valittaa järjettömiä vaivojaan. Ilman perhettä olisin ampunut kuulan päähäni, niin kamala sairaus se oli, kun apua ei saanut, eikä saa vieläkään muuta kuin omin keinoin.
Olin hoidossa TYKn klinikalla monta kertaa. Lääkitys oli kuukauden doximycin, josta nyt tunnetaan, että se on tehottomimpia abtibiootteja borreliaa vastaan. Sen jälkeen tauti oli virallisesti hoidettu ja lisälääkitykseksi määrättiin kortisonia, joka heikentää immuniteettia ja voi olla jopa tappava Lymen taudissa.
No lisää tästä aiheessa Lymen tautitapaus 2020, joka koskee minua.
Eivät kansanedustajat voi olla perillä taudeista ja varsinkaan kroonisesta Lymen taudista, joka on tuntematon kai kaikille Suomen lääkäreille tai ainakaan eivät voi sitä hyväksyä THL:n alaisina. (THL = kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi.)
Ongelma onkin poliittisesti valituissa terveys ministeriössä ja THL:n henkilöstössä. Ongelma ei ole yksin Suomen ongelma, se on maailman laajuinen ongelma. WHO on sitä mieltä, että borrelisoosi hoituu antibioottikuurilla ja sen jälkeen tauti on potilaan nupista johtuva. Toinen organisaatio, joka hallitsee Lymen tautia on International Lyme and Associated Diseases Society. Jälkimmäisestä WHO valehtelee, että ILADS ei perustu lääketieeseen ja WHO:sta tiedetään, että se suosii vakuutusyhtiöitä, jotka eivät halua maksaa kalliita Lyme-hoitoja. ILADS hoitaa, potilas maksaa.
ILADS:n mukaan tauti on vaikea saada hoidettua antibiooteilla, koska Borrelia burgundorfer bakteeri osaa suojautua antibiootilta. Järjestelmän mukaan tauti onkin diagnotisoitava vastaanotolla potilaan kanssa keskustellen, koska testit voivat antaa virheellisiä tuloksia. (Voi olla tapahtunut edistystä viime vuosina.) Tästä voi lukea monista oireista ja testata itse https://www.ilads.org/research-literatu ... scano-pdf/
Oireita on monella ja todennäköisesti monella on Lymen tauti, jota levittävä punkki on lämpiminä aikoina levinnyt laajalti. Vanhempieni oireet viittasivat Lymen tautiin, jonka he olivat saaneet järvialuilla 1930-40 luvun lämpiminä aikoina. Äidillä oli fibromyalgiaksi oletettu sairaus, jota lääkittiin kortisonilla, isällä selkäkipuja. 80 täytettyään molemmilla huimausta, muistin menetystä ja liikuntakyvyn loppumista, lihasten surkastumista.
Jouduin syventymään vuonna 2020 tautiin perusteellisesti, koska olin siitä menettänyt voimani ja sain monenlaisia hermostokipuja. Lihasnykimistä, kuin paarman pistoja, kättä ei pystynyt nostamaan, jos siinä oli muki juotavaa, tasapainohäiriöitä, jäykkyyttä, kuulohäiriöitä ja painetta korvien alueella, niskan naksumista, lievää päänsärkyä jne. Oireita on vaikea kuvailla, koska ei ole sanoja ja tietoa niiden selvittämiseen. Siksi kai lääkärikin katsoo, tuo on hullu, joka valittaa järjettömiä vaivojaan. Ilman perhettä olisin ampunut kuulan päähäni, niin kamala sairaus se oli, kun apua ei saanut, eikä saa vieläkään muuta kuin omin keinoin.
Olin hoidossa TYKn klinikalla monta kertaa. Lääkitys oli kuukauden doximycin, josta nyt tunnetaan, että se on tehottomimpia abtibiootteja borreliaa vastaan. Sen jälkeen tauti oli virallisesti hoidettu ja lisälääkitykseksi määrättiin kortisonia, joka heikentää immuniteettia ja voi olla jopa tappava Lymen taudissa.
No lisää tästä aiheessa Lymen tautitapaus 2020, joka koskee minua.
Re: Kansanedustaja Merja Kyllönen teki kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimia borrelioositartunto
Hei unbiased !
Lainaus:
“ Kysymys ei johtane mihinkään eduskunnassa
Eivät kansanedustajat voi olla perillä taudeista ja varsinkaan kroonisesta Lymen taudista, joka on tuntematon kai kaikille Suomen lääkäreille tai ainakaan eivät voi sitä hyväksyä THL:n alaisina. (THL = kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi.)
Ongelma onkin poliittisesti valituissa terveys ministeriössä ja THL:n henkilöstössä.”
Kansanedustajien tehtävä on viedä asia viranomaisten käsiteltäväksi, tästä on nyt kyse Merja Kyllösen eduskunnan puhemiehelle esittävässä kirjallisessa kysymyksessä.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)ja Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) eivät laadi hoitosuosituksia. Ne laativat Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Borrelioosin kohdalla Duodecim on laatinut hoitosuosituksen IDSA:n (Infectious Diseases Society of America) käytännön mukaan, joka väittää että sairaus on hoidettavissa muutaman viikon antibioottikuurilla eikä taudin kroonista muotoa ole.
“ Käypä hoito -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.”
Lainaus:
“ Kysymys ei johtane mihinkään eduskunnassa
Eivät kansanedustajat voi olla perillä taudeista ja varsinkaan kroonisesta Lymen taudista, joka on tuntematon kai kaikille Suomen lääkäreille tai ainakaan eivät voi sitä hyväksyä THL:n alaisina. (THL = kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi.)
Ongelma onkin poliittisesti valituissa terveys ministeriössä ja THL:n henkilöstössä.”
Kansanedustajien tehtävä on viedä asia viranomaisten käsiteltäväksi, tästä on nyt kyse Merja Kyllösen eduskunnan puhemiehelle esittävässä kirjallisessa kysymyksessä.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)ja Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) eivät laadi hoitosuosituksia. Ne laativat Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Borrelioosin kohdalla Duodecim on laatinut hoitosuosituksen IDSA:n (Infectious Diseases Society of America) käytännön mukaan, joka väittää että sairaus on hoidettavissa muutaman viikon antibioottikuurilla eikä taudin kroonista muotoa ole.
“ Käypä hoito -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.”