Aviopari joilla molemmilla borrelioosi, ehrlichioosi ja babesioosi. Molempien kohdalla oikean diagnoosin tekeminen viivästyi ja sen vuoksi heidän oireensa pahenivat huomattavasti. Artikkelin mukaan lääkäreitä tulisi nopeasti kouluttaa tunnistamaan näitä sairauksia, jotta turhilta kärsimyksiltä vältyttäisiin.
Herra W:n oireita: huomattavia persoonallisuusmuutoksia, ärtyneisyyttä, tasapainohäiriöitä, vilunväristyksiä, päiväunen tarve, muistihäiriöitä. 9 kk myöhemmin polvi turposi, kivuliaita kohtia päänahassa ja jaloissa, pistelyä nenänpäässä jne. Hoito: alussa 2 antibioottia: kefuroksiimi + doksisykliini 3 x pv - oireet helpottivat huomattavasti. Lisäinfektiot todettiin ja hoitona oli 4 v. ajan erilaisia antibiootteja jotka ovat auttaneet mutta eivät poistaneet ongelmia kokonaan.
Rouva W oli seronegatiivinen, siksi lääkäri ei aloittanut hoitoja v. 1990 kolmesta puremasta + ihomuutoksesta huolimatta. Vasta v. 1997 hänellä diagnosoitiin neuroborrelioosi ja silloin tauti oli jo muuttunut krooniseksi. Oireet: kylmyyden tunne, heikotus ruumiissa, kivuliaita lihaskramppeja, rytmihäiriöitä, kärsimättömyyttä, kuulo-/näkö-/kosketusherkkyyttä, MS-tyyppisiä oireita jne. Vaikka hänellä on edelleenkin joitakin oireita, niin intensiivinen borrelioosin ja babesioosin hoito 4 vuoden ajan palautti suuren osan toimintakyvystä ennalleen.
http://www.ilads.org/sherr4.htm
BORRELIOOSITESTIT NEGATIIVISET
Valvojat:Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Waltari, Bb