VASTASYNTYNEELLÄ BORRELIOOSI JA LISÄINFEKTIOITA

[soijuv]

Julie Antenucci on kärsinyt vuosien ajan punkipureman kautta saamiensa bakteerien aiheuttamista terveysongelmista. Hän oli kahdeksannella kuulla raskaana saadessan punkinpureman. Myös lapsi sairastui borrelioosiin ja kahteen lisäinfektioon.

Julie oli menossa tapaamaan synnytyksestä huolehtivaa lääkäriään kun huomasi vatsaansa kiinnittyneen punkin. Puremakohtaan ilmaantui ihomuutos. Hän sai hoidoksi kolmen viikon antibioottihoidon. Myöhemmin hän sai huomata hoidon olleen täysin riittämättömän. Punkinpureman välityksellä hän oli saanut sekä borrelioosin, babesioosin että bartonellan. Myös vastasyntyneellä lapsella todettiin kolme infektiota. Lapselle aloitettiin antibioottihoito ensin suonensisäisesti ja sen jälkeen suun kautta.

Lapsi voi tällä hetkellä hyvin, mutta Julie on joutunut taistelemaan vuodesta 2003 lähtien, jolloin hän sai punkinpureman, vakuutusyhtiöiden ja lääkäreiden kanssa. Heidän mukaansa Julie keksii oireensa ja tarvitsee psykiatrista hoitoa.

?Minulle on naurettu, ajettu ulos sairaaloista ja lääkäreiden vastaanotoilta jne. Kokemusteni vuoksi en enää koskaan tule luottamaan lääkäreihin jotka edustavat amerikan infektiolääkäreiden yhdistystä IDSAa."

Julien oireet muistuttivat useita eri oireistoja kuten MS, reuma, hänen kävelynsä muuttui jäykäksi, hänellä ilmeni puhekyvyttömyyttä jne.

Vasta muutama kuukausi sitten hän sai apua lääkäriltä joka hoitaa potilaitaan kansainvälisen Borrelioosijärjestön, ILADSin, ohjeiden mukaisesti.

Antenuccin mukaan borrelioosia sairastavien tilanne on tällä hetkellä aivan sama kuin AIDSia sairastavien 1980-luvulla. Tautia väheksytään. Harva ymmärtää miten vaarallinen punkinpurema voi olla. Julie on nyt 43-vuotias, eläkkeellä ja käyttää päivittäin kourallisen lääkkeitä pitääkseen oireet kurissa ? tämä kaikki on seurausta yhdestä punkinpuremasta. Vakuutusyhtiö yritti väittää että Julien oireet johtuivat masennuksesta. Hänen piti hakea psykiatrilta lausunto että hän ei sairasta mitään psyykkistä sairautta jotta hän sai eläkkeen.


http://www.pressconnects.com/article/20 ... ght-battle

Valerie Zehl Neighbors: Lyme disease diagnosis proved a hard-fought battle

April 28, 2010, 5:30 pm
Julie Antenucci of Endicott has suffered for years from the effects of a single tick bite incurred in her Maryland backyard. Her unborn third child was infected with three of the five tick-borne maladies she continues to battle. (VALERIE ZEHL / Staff Photo)

Eight months pregnant with her third child, Julie Antenucci glanced in the mirror while getting ready for an appointment with her obstetrician. She brushed away a black dot on her belly -- but it didn't move. To her horror, she realized it was a tick deeply embedded near her navel.

She developed the tell-tale bull's-eye at the site. Three weeks of antibiotics was prescribed, a quantity she would later learn was woefully inadequate for the five diseases the tick had transmitted to her: borreliosis (Lyme disease), bartonellosis, babesiosis ("malaria of the Northeast"), anaplasmosis and mycoplasmosis.

Her newborn, infected with three of those diseases in utero, was put on intravenous, then oral, antibiotics and suffered no further ill effects.

But for Julie, that tick bite in 2003 precipitated years of deteriorating health and skyrocketing medical expenses as she and husband Ugo, who lived in Maryland at the time, tried to convince their insurance company and doctors she was suffering from the tick-borne maladies -- while those professionals tried to convince the Antenuccis that Julie was faking her symptoms or had a psychiatric disorder.

"I have been laughed at, shrugged at, ridiculed and kicked out of hospitals and medical offices," Julie explains. "I will never trust an institution that follows ISDA (Infectious Diseases Society of America) Lyme disease guidelines again."

Some symptoms mimicked those of multiple sclerosis and arthritis, another had her going rigid and able to hear but unable to speak or react.

By the time symptoms were finally controlled only months ago by a doctor following International Lyme and Associated Diseases Society (ILADS) guidelines, she and Ugo had spent about $100,000 out of pocket.

Now the Antenuccis, who live in Endicott, are experts on the subject of tick-borne illnesses -- and want to use their hard-won knowledge to caution everyone they can. "Lyme disease is at the same point AIDS was in the 1980s," Ugo says. "It's marginalized. Doctors poo-pooed it."

They say many doctors are uninformed about appropriate treatment and are unable even to correlate symptoms to their real cause. Insurance companies also don't understand the longstanding crippling effect the diseases can have, so they routinely reject payment for extended treatment. The few physicians who specialize in tick-borne diseases generally don't deal with insurance companies anyhow, but have long waiting lists.

And few people realize how dangerous a tick bite can be, the Antenuccis continue. Now 43, Julie will never be able to work again and must take a handful of pills daily to keep her symptoms in check -- all traceable to that one virulent tick.

In order to qualify for disability through Social Security, she needed a psychiatrist to attest that it wasn't all in her head.

"Ms. Antenucci has no psychiatric disorder," the report states. "She believes, and I would agree with her, that the diagnosis of ... depression was primarily financially based as an attempt by the insurance company not to pay for medical treatment for her Lyme disease."

Vindication in being granted disabled status was gratifying, she says, but nowhere near enough compensation for her years of physical suffering and the anguish inflicted by medical professionals who refused to believe her.