10 KYSYMYSTÄ BORRELIOOSISTA
Soile Juvonen TTT
Borrelioosi
Borrelioosi on yleisin punkkien levittämä infektiosairaus. Tauti jakaa asiantuntijoiden mielipiteitä, koska se voi olla vaikeasti diagnosoitava. Oireet voivat olla hyvin vaihtelevia, eikä täysin luotettavia testejä ole.
1. Mikä borrelioosi on?
Borrelioosi on yleisin punkkien eli puutiaisten levittämä infektiosairaus. Pureman tai piston kautta ihmiseen tai eläimeen siirtyy kupan sukuinen bakteeri (Borrelia burgdorferi). Borrelioosista käytetään usein myös nimeä Lymen tauti.
Bakteeri kulkeutuu eri puolille elimistöä ja voi aiheuttaa pitkäaikaisen ja hyvin monioireisen sairauden. Hoitamattomana se aiheuttaa pysyviä muutoksia lukuisissa elimissä. Osalla tartunnan saaneista oireet voivat olla erittäin lieviä, osalla taas bakteeri voi aiheuttaa vakavan infektion esimerkiksi aivoissa ja selkäytimessä, nivelissä tai silmissä.
2. Miten tartunnan saa?
Borrelia-bakteeri siirtyy ihmiseen tai eläimeen esimerkiksi punkin piston kautta. Bakteeria kantaa arviolta 5-50 prosenttia punkeista. Esiintymisen on arvioitu vaihtelevan alueellisesti. USA:ssa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan puistojen, leikkikenttien ja koulujen piha-alueiden punkeista suurin osa kantoi bakteeria.
Bakteeria on löydetty jonkin verran myös vertaimevistä hyönteisistä, kuten hyttysistä, kirpuista, paarmoista, täistä ja kärpäsistä. Ruotsissa on raportoitu hyttysen pistoa seurannut tautitapaus. Joidenkin tutkimusten mukaan tauti on mahdollista saada verensiirrosta, elinsiirrosta, sukupuolikontaktista, äidinmaidosta, tai lapsi voi saada tartunnan raskausaikana äidiltä.
3. Millaisia oireita borrelioosissa on?
Taudin ensimmäinen oire voi olla punkin piston ympärille kehittyvä, vähitellen laajeneva tasainen tai rengasmainen ihon punoitus. Ihomuutoksia voi tulla myöhemmin useita ja muualle kuin pistokohdan lähettyville, mutta monille ihomuutosta ei tule lainkaan. Jos punkkilöydöksen jälkeen, muutaman viikon sisällä, ilmaantuu kuumetta, lihaskipua tai muita flunssankaltaisia oireita, kannattaa hakeutua lääkäriin.
Taudin myöhäisoireet ilmaantuvat vähitellen, jopa vuosien kuluttua tartunnasta. Yleisimmin ne ilmenevät hermoston, nivelten, ihon tai sydämen alueella. Oireet voivat olla hyvin moninaiset ja niiden kesto ja voimakkuus vaihdella. Tyypillisiä ovat esimerkiksi voimakkaat kivut jaloissa tai selässä, tuntohäiriöt, rakon häiriöt, halvaukset sekä päänsärky.
Borrelia-bakteeri hakeutuu usein keskushermostoon, aivoihin ja selkäytimeen ja voi aiheuttaa niissä tulehdustiloja, kuten aivokalvontulehduksia ja hermojuuritulehduksia. Lisäksi saattaa esiintyä neuropsykiatrisia oireita, kuten kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennus tai pakko-oireet.
4. Miten tauti diagnosoidaan?
Borrelioosin diagnostiikka perustuu ensisijaisesti potilaan antamiin tietoihin ja oireisiin. Tärkeätä on selvittää mahdolliset tartuntamahdollisuudet, esimerkiksi vuosien takaisetkin punkkikontaktit. Vasta-ainetestejä käytetään diagnoosia täydentävänä tekijänä.
On kuitenkin huomattava, että vääriä negatiivisia tuloksia voi esiintyä taudin kaikissa vaiheissa. Syitä siihen on useita. Borrelia-bakteeri muun muassa hakeutuu paikkoihin, joissa kontakti immuunijärjestelmään on vähäistä ja siksi vasta-ainereaktio on heikko tai testi ei tunnista bakteerin alalajia. Borrelia-bakteerin on myös havaittu muuntuvan niin, ettei immuunijärjestelmä tunnista sitä.
5. Miten borrelioosia hoidetaan?
Borrelioosin hoidossa käytetään antibiootteja. Taudin vaiheesta ja oireista riippuen hoito on joko suun kautta otettavaa tai suonensisäistä antibioottia.
Myöhäisvaiheen borrelioosin antibioottihoidosta ei vallitse yksimielisyyttä. Kansainvälisen Borrelioosijärjestön ILADS:in, tutkijoiden ja lääkärien mukaan tauti voi kroonistua, hoitojen tulee olla yksilöllisiä ja antibioottihoitoja tulee jatkaa niin kauan kuin potilaalla on oireita. Joissakin tapauksissa hoitoa on jouduttu jatkamaan useamman vuoden ajan.
Toista täysin vastakkaista ajattelutapaa edustaa osa amerikkalaisten infektiolääkärien yhdistyksen jäsenistä, IDSA. Heidän mielestään kroonista borrelioosia ei ole olemassa ja lyhyt antibioottihoito riittää hävittämään kaikki Borrelia-bakteerit.
Monien potilaiden kohdalla nykyiset antibioottihoidot eivät ole tuottaneet tulosta. Oireiden jatkuminen tai diagnostiikkaan liittyvät ongelmat ovat pakottaneet monet etsimään apua ulkomailta. Useiden kohdalla se on merkinnyt matkustamista esimerkiksi Saksaan, jossa toimii muutamia borrelioosiklinikoita.
6. Paraneeko borrelioosista?
Varmaa näyttöä ei vielä ole. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että bakteeria ei saada hävitettyä kokonaan elimistöstä. Eräiden näkemysten mukaan bakteeri käyttäytyy herpes-virusten tavoin. Se piiloutuu elimistöön ja aktivoituu aika ajoin uudelleen.
Monissa tapauksissa tauti etenee melko huomaamattomasti vuosikymmentenkin ajan. Tauti voi kuitenkin edetä nopeastikin. Mikäli tauti on diagnosoitu ja hoidettu jo varhaisvaiheessa oikein, on mahdollista, että bakteeri on saatu tuhottua riittävässä määrin tai piiloutumaan. Borrelia-bakteerin on tutkimuksissa todettu väistävän monin eri tavoin sekä antibioottihoitoja että immuunipuolustusta.
7. Voiko Borrelia-bakteeri aiheuttaa muita sairauksia?
Borrelia-bakteeri voi aiheuttaa oireita missä tahansa elimessä. Se saattaa olla useiden tunnettujen sairauksien taustalla. Borrelioosi aiheuttaa muun muassa oireita, jotka ovat tyypillisiä sellaisissa taudeissa kuin MS, ALS, Parkinson, fibromyalgia, krooninen väsymysoireyhtymä tai nivelreuma.
8. Kuinka yleinen borrelioosi on?
Borrelioosia tavataan lähes kaikkialta maailmasta. Se on yleisin ja nopeimmin eläinten välityksellä leviävä infektiotauti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Joillakin alueilla tautia esiintyy jopa epidemioina. Borrelioosi on myös Afrikassa yleisin bakteerin aiheuttama sairaus ja malarian jälkeen yleisin infektiotauti.
Tautitapausten todellista määrää Suomessa ja muualla Euroopassa ei tiedetä varmuudella tapausten vähäisen raportoinnin ja diagnostisten ongelmien vuoksi. Uusien tartuntojen määrän arvioidaan Suomessa olevan useita tuhansia vuosittain.
9. Miten tartuntaa voi ehkäistä?
Tartunnan voi ehkäistä parhaiten hakemalla tietoa laajasti ja siten tuntemalla taudin ja sen tartuntatavat. Tartunnalta voi yrittää suojautua sivelemällä ihoon punkkikarkotetta tai suihkuttamalla sitä vaatteille. Peittävä, vaalea vaatetus saattaa auttaa jonkin verran. Ulkoilun jälkeinen punkkitarkastus niin ihmisille kuin lemmikkieläimille on tärkeä. Lemmikkien kanssa ei tulisi nukkua samassa huoneessa.
Tartunnan voi saada myös kaupunkipuistoista, jopa leikatuilta nurmikoilta, erityisesti varjoisilta alueilta. Kotipihan nurmikko kannattaa ajaa lyhyeksi. Punkkialueilla oleskelun jälkeen vaatteet kannattaa pestä ja kuivata tunti kuumalla ohjelmalla kuivausrummussa. Pelkkä pesu ei punkkeja hävitä.
Ihosta punkki irrotetaan mahdollisimman pian kokonaisena. Vaara saada tartunta on sitä pienempi, mitä nopeammin punkin on poistanut. Tartuntariskin voi varmistaa lähettämällä punkin testattavaksi tai tekemällä testin kotona. Ohjeita löytyy internetistä.
10. Miksi borrelioosi jakaa asiantuntijoiden mielipiteet?
Siihen on monia syitä, kuten esimerkiksi taloudelliset intressit, diagnostiikkaan ja testien luotettavuuteen liittyvät ongelmat, taudin monimuotoisuus ja pitkien hoitojen kalleus.
Borrelia-bakteerin löytäjän Willy Burgdorferin mukaan eniten poikkeavia näkemyksiä niin mikrobiologien kuin lääkärien keskuudessa aiheuttaa se, ettei bakteeria välttämättä löydetä verestä, vaikka sitä on kudoksissa. Oireet voivat palata jopa 10-15 vuoden kuluttua tartunnasta. Aina tartuntaa ei ymmärretä lähteä edes selvittämään oireiden moninaisuuden ja epämääräisyyden vuoksi. Tauti ei aina aktivoidu tartuntahetkellä tai tauti oireilee vain aika ajoin. Sairastuneet saavat useimmiten lukuisia oireiden pohjalta tehtyjä diagnooseja ennen kuin borrelioosi löydetään.
Burgdorfer on esittänyt, että taudin tutkiminen pitäisi aloittaa kokonaan puhtaalta pöydältä ja valita tutkijoiksi sellaisia, joilla ei ole aikaisempaa tietoa asiasta.
[i[/i]
Seura lehti 2010, Teksti Sanna Savela
10 KYSYMYSTÄ BORRELIOOSISTA
Valvojat:Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Waltari, Bb
Re: 10 KYSYMYSTÄ BORRELIOOSISTA
Punkki - Suomen vaarallisin eläin
http://www.merjaelisabeth.com/punkki--- ... isin-elain
Punkkia sanotaan Suomen vaarallisimmaksi eläimeksi. Eikä ihme, sillä punkin aiheuttama borrelioosi on aiheuttanut monelle elinikäiset oireet.
Borrelioosi eli Lymen tauti on infektiosairaus, jonka aiheuttaa bakteeri nimeltä Borrelia burgdorferi. Bakteeri tarttuu ihmiseen yleisimmin punkin (puutiaisen) puremasta. Borrelioosin oireet on tunnettu jo yli sata vuotta, mutta borrelia-bakteeri löydettiin vasta vuonna 1982.
Kerran sairastettu tauti ei anna suojaa mahdolliselta uudelta tartunnalta. Suomessa borrelioosiin sairastumisen riski on ollut verrattain pieni, mutta siitä on viime vuosina tullut yhä laajamittaisempi riski myös suomalaisten terveydelle.
Punkkisairaudet lisääntymässä
Arvioiden mukaan uusia borreliatapauksia esiintyy Suomessa noin 4000 vuodessa. Todennäköisesti tapauksia on kuitenkin huomattavasti enemmän, sillä suuri osa tapauksista jää havaitsematta.
Terveystieteen tohtori Soile Juvonen on tutkinut borrelioosia jo parin vuosikymmenen ajan. Hän on pitänyt potilaille borrelioosineuvolaa, mutta keskittynyt yhä enemmän luennointiin aiheesta. Hänen mukaansa viralliset luvut eivät kerro sairastuneiden todellista määrää, sillä monien kohdalla tauti diagnosoidaan virheellisesti joksikin muuksi taudiksi. Rekisteröimättä jäävät myös ne, joille ei ole tehty testejä tai joiden testitulokset ovat olleet virheellisesti negatiiviset, monet krooniset tapaukset sekä ne potilaat, jotka on testattu ja diagnosoitu ulkomailla.
Tällä hetkellä monella sairastuneella ongelmana on se, että suomalaiset borreliatestit ovat olleet negatiiviset, mutta ulkomailla, esimerkiksi Saksassa, Espanjassa ja USA:ssa, testit ovat olleet positiiviset. Osa tällaisista potilaista on sen jälkeen saanut diagnoosin ja hoidon Suomesta, mutta osa ei ole saanut.
Soile Juvonen uskookin, että Suomessa on paljon väärin diagnosoituja potilaita. Maailmalla on useita lääkäreitä, joiden mukaan borrelia-bakteeri on hyvin yleinen neurologisten oireiden aiheuttaja.
Vääriä diagnooseja
Borrelia-bakteeri voi aiheuttaa samanlaisia oireita kuin useissa tunnetuissa sairauksissa, kuten MS, Alzheimer, LED, ALS, krooninen väsymysoireyhtymä, fibromyalgia, Parkinsonin tauti, Chronin tauti, ärtynyt paksusuoli, reuma yms.
- Borrelioosiin sairastuneet saavat useimmiten lukuisia erilaisia diagnooseja ennen kuin oireiden aiheuttaja löydetään. Diagnooseja tulee usein lisää, vaikka bakteeri olisi löydettykin, etenkin silloin kun erilaiset oireet ovat jatkuneet perusantibioottihoidon jälkeen, Juvonen sanoo.
Oireiden psykologisointi on myös äärimmäisen tavallista.
- Tyypillinen tapaus on esimerkiksi jokin aika sitten tapaamani potilas, jonka kävelykyky oli heikentynyt merkittävästi. Hänellä oli toistuvia tulehduksia eri puolilla elimistöä ja monia muita oireita. Hänet lähettiin sairaalaan hypnoositutkimukseen, jotta saataisiin selville ovatko oireet psyykkisiä.
Sairastuneiden oireiden väheksyntä on aina potilaan kannalta nöyryyttävää. Samalla kulutetaan yhteiskunnan ja veronmaksajien rahoja väärin suunnattuihin tutkimuksiin ja hoitoihin.
- Jos potilas tutkittaisiin ja testattaisiin kunnolla, vältyttäisiin henkisesti ja taloudellisesti kuluttavilta toimenpiteiltä, Juvonen toteaa.
Lieviä tai vaikeita oireita
Toisilla borrelioosin oireet ilmenevät lievinä ja toisilla johtavat jopa kuolemaan. Väliin mahtuu paljon eriasteisia tiloja. Soile Juvonen on neuvontatyössään tavannut paljon henkilöillä, joilla oireet ovat vaikeita. Useimmilla heillä on runsaasti neurologisia oireita ja monet eivät pysty esimerkiksi kunnolla kävelemään. Soile Juvonen sanoo menettäneensä borrelioosille myös ystäviä ja tuttavia, ja onpa heidän joukossa myös oma koira.
Juvosen mukaan taudin rajuus riippuu useista eri tekijöistä, kuten tartuntojen määrästä, geneettisistä tekijöistä, immuunipuolustuksen kunnosta, elintavoista jne.
- Borrelia-bakteeri ei mene kaikilla keskushermostoon. Se saattaa elää vaikkapa ihossa, nivelissä, virtsateissä, ruoansulatuskanavassa, silmissä, sydämessä jne. Oireet ovat aina silloin sen mukaisia. Melko usein suomalaisilla potilailla esiintyy kuitenkin erilaisia keskushermosto-oireita.
Diagnoosista hoitoon
Jos borrelioosin diagnosointi on haastavaa, niin on myös sen hoito. Maalaisjärjellä voisi ajatella, että jos henkilöllä on terve ja toimiva immuunijärjestelmä, hänellä olisi parempi mahdollisuus torjua myös mahdollisesti saamansa borrelia-bakteeri.
- Se on toki mahdollista, mutta ei aina näin yksioikoista, toteaa Juvonen.
- Borrelia-bakteerin on tutkimuksissa todettu väistävän ja hämäävän antibioottien lisäksi myös immuunipuolustusta usein eri tavoin. Myös nuoret, hyväkuntoiset ihmiset, suunnistajat, huippu-urheilijat voivat sairastua vakavasti bakteerina aiheuttamiin infektioihin.
Juvonen kertoo myös esimerkin eräästä nuoresta, hyväkuntoisesta amerikkalaisesta metsänhoitajasta, joka oli vuosien myötä saanut lukemattomia punkinpuremia. Hän ei ollut vuosiin sairastunut yhdestäkään puremasta. Eräänä päivänä hän kuitenkin jälleen löysi punkin, mutta tällä kertaa halvaantui päästä varpaisiin.
Immuunipuolustusta vahvistamaan
Vaikka terve immuunipuolustus ei aina estä taudin saamista, taudin hoidossa immuunijärjestelmän tukeminen on äärimmäisen tärkeätä.
- Potilaista parhaiten näyttävät selviävän ne, jotka hoitavat itseänsä usein eri menetelmin. Kokonaisvaltainen hoito näyttää olevan siis tehokkain.
Immuunipuolustuksen vahvistamisessa tarvitaan mm. oikeaa ravitsemusta. Lähtökohtana on se, että ei ruoki huonoja bakteereita. Tämä merkitsee esimerkiksi sokerin ja huonolaatuisten hiilihydraattien pois jättämistä.
Suolistolla on immuunijärjestelmän kannalta mitä tärkein merkitys. Terve suolisto tarvitsee kuituja, probiootteja ja prebiootteja. Ne ehkäisevät huonojen bakteerien valta-asemaa elimistössä.
Monet borreliapotilaat ovat löytäneet tehokkaimman hoidon raakaravinnosta, josta on paljon näyttöä muidenkin vaikeiden sairauksien, kuten syövän ja reuman, hoidossa. Raakaravintoa nauttivat kuluttavat harvoin huonoja hiilihydraatteja, kahvia ja muita hermostoa aktivoivia stimulantteja.
Apua antibiootista?
Borrelioosin hoitoon käytetään antibiootteja. Harva uskaltaa jättää antibioottihoitoa käyttämättä, erityisesti sairauden alkuvaiheessa tai oireiden ollessa vaikeita.
- Täyttä varmuutta antibiootin hyödyllisyydestä ei kuitenkaan ole edes varhaisvaiheessa, Juvonen sanoo.
Toisaalta lukuisat ihmiset ovat saaneet borreliatartunnan eivätkä missään vaiheessa ole käyttäneet antibiootteja. Monet heistä ovat olleet silti oireettomia. Mutta tämäkään ei takaa sitä, etteikö bakteeri voisi aktivoitua jossain vaiheessa, jopa vuosien tai vuosikymmenten kuluttua tartunnasta.
Antibiootilla on omat heikkoutensa.
- Toistuvissa tutkimuksin on osoitettu, että borrelia-bakteeri kykenee väistämään antibiootteja piiloutumalla ja muuntautumalla. Osa bakteereista saadaan tuhottua, mutta osa niistä selviää antibioottikuurista huolimatta.
Toisinaan borrelioosipotilaat käyttävät antibiootteja jopa vuosia. Tämä ei luonnollisestikaan tue omaa immuunijärjestelmää, mutta on auttanut lukuisia henkilöitä ja mahdollistanut esimerkiksi paluun työelämään.
- Tunnen monia lääkäreitä, joilla on borrelioosi. Ainoa millä he pysyvät toimintakykyisinä, on jatkuva antibioottilääkitys. Jos he lopettavat lääkityksen, oireet pahenevat, sanoo Soile Juvonen.
Toisaalta on tapauksia, joissa antibiootteja on käytetty esimerkiksi muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Sen jälkeen oireet ovat hävinneet pysyvästi tai ainakin vuosiksi. Kukaan ei siis pysty sanomaan varmuudella mikä kenellekin toimii. Borrelioosin hoidon tulisikin olla yksilöllinen - sama hoitoprotokolla harvoin toimii kaikille.
Lääkkeettömiä vaihtoehtoja
Jos antibiootteja käyttää, sen rinnalle kannattaa yhdistää luonnonmukaiset hoidot. Ravitsemuksen lisäksi on hyvä harrastaa sopiva määrä liikuntaa ja levätä tarpeeksi. Kaikki sellaiset asiat, jotka heikentävät omaa immuunijärjestelmää, kannattaa elämästä poistaa.
- Siihen kuuluu myös yletön liikunta. Borrelioosipotilaat näyttävät väsyvän helposti, joten liikarasitus ei ole vahvistavaa. Säännöllinen liikunta ja ulkoilu ovat kuitenkin hyväksi; monet potilaat ulkoilevat paljon ja selviävät tautinsa kanssa melko hyvin.
Ravitsemuksen lisäksi on paljon lääkkeettömiä vaihtoehtoja, joiden tehoa omalla kohdalla voi testata. Niihin kuuluvat mm. happihoidot, eteeriset öljyt ja muut luonnon aineet, jotka tuhoavat bakteereita. Borrelia-bakteeri ei viihdy happirikkaassa ympäristössä. Se ei pidä myöskään kuumasta ja siksi esimerkiksi infrapunasauna voi olla hyvä itsehoitomuoto.
Punkkisyyni tarpeen?
Punkki on hämähäkki ja se kulkee missä tahansa luonnossa, puun rungoilla, oksilla, pensaissa, heinikoissa, aluskasvillisuuden joukossa, karikkeiden ja lehtien alla. Se viihtyy kosteissa ja viileissä paikoissa.
Usein kuulee sanottavan, että pitkähihainen ja -lahkeinen vaatetus suojaisi punkeilta.
- Tämä on lähinnä toiveajattelua. Eräs tutkijaryhmä osoitti sen lähtiessään metsään tutkimaan punkkeja suojavarustukset päällään. Jokainen löysi laboratorioon palattuaan 4-5 punkkia itsestään. Punkki kulkee vaatteissa niin kauan että se löytää ihokontaktin. Usein punkkeja löytyykin pitkien housujen alta reisistä, päästä, kainaloista jne.
Kotieläimet, kissat ja koirat, voivat myös tuoda punkkeja sisätiloihin.
- Jokin aika sitten eräs äiti kertoi, kuinka perheen 1,5-vuotias lapsi oli leikkinyt koiran kanssa sisällä. Koirasta putosi verta täynnä oleva punkki lattialle. Lapsi poimi sen ja laittoi nopeasti suuhunsa.
Kotieläimetkin on siis syytä tarkistaa ja poistaa turkeissa mahdollisesti veriateriaansa nauttivat puutiaiset.
Luonnossa kulkeminen on meille ihmisillekin tärkeää eikä punkkien vuoksi kannata linnoittautua sisälle. Hysteeriseksi ei siis borrelian ehkäisyssä ole syytä ruveta. Kaikki punkit eivät myöskään kanna tauteja. Tärkein toimenpide esimerkiksi marja- ja sienimetsässä kulkeneelle on tarkistaa itsensä ja vaatteensa.
Punkkisyyniä vasta-ainetestein
Ahvenanmaalla, jossa borrelioosia on paljon, on monia ihmisiä, joilla borrelia vasta-aineet ovat koholla ilman mitään oireita. Toisaalta on ihmisiä, jotka sairastuvat erittäin vakavasti ja vaikeasti, vaikka Suomessa tehdyt vasta-ainetestit ovat olleet negatiivisia.
Punkin mukana voi tulla borrelia-bakteerin lisäksi myös monia muita infektioita aiheuttavia bakteereita ja viruksia. Ei siis aina tiedetä kuinka monet mikrobit ihmisen oirekuvan aiheuttavat.
Vasta-aineet hyvä merkki?
Soile Juvonen tarkentaa, että borrelia-testillä todetaan vain vasta-aineet, ei itse borrelia-bakteerin läsnäoloa.
- Mikäli vasta-aineita ei ole muodostunut, se ei merkitse sitä, etteikö henkilöllä voi olla borrelia infektiota, hän sanoo. Tämä todetaan myös huslabin ohjekirjassa.
- Borreliabakteeri hakeutuu jo varhaisvaiheessa elimistössä sellaisiin paikkoihin, (esim. ihon tai sydämen kollageeniin, limakalvoille, aivoihin jne.), joissa sen kontakti immuunijärjestelmään on vähäistä. Näin ollen myös vasta-ainereaktio on toisinaan heikko.
- Bakteerin on myös havaittu toisinaan muuntuvan sellaisiin muotoihin, joissa immuunijärjestelmä ei tunnista sitä.
Vasta-aineiden kohoaminen saattaa olla kuitenkin hyvä merkki, sillä se osoittaa immuunijärjestelmän toimivan. Joidenkin näkemysten mukaan juuri sellaiset henkilöt, joiden vasta-ainepitoisuudet ovat alhaiset tai negatiiviset saattavatkin olla kaikkein sairaimpia. Heidän immuunipuolustuksensa saattaa olla niin huonossa kunnossa, ettei se enää kykene taistelemaan taudinaiheuttajia vastaan eikä näin ollen muodostamaan vasta-aineita.
Näkemys saa vahvistusta esimerkiksi saksalaiselta borrelioosiklinikalta, jossa kaikilta sairastuneilta testataan immuunipuolustuksen tila ennen hoitoja ja toistuvasti hoitojen aikana. Useissa tapauksissa onkin havaittu potilailla olevan merkittävästi alentunut immuunipuolustus.
Suomessa ilman diagnoosia
Borrelioosia on siis usein vaikea diagnosoida pelkällä verestä mitattavalla vasta-ainetestillä.
- Olen tavannut vaikeasti sairaita potilaita, joiden kohdalla Suomen testitulokset ovat negatiivisia, jolloin potilaalle on kerrottu, ettei hänellä ole borrelioosia. Kun sama henkilö on testattu ulkomailla, testitulokset ovat osoittaneet, että henkilöllä on borrelian aiheuttama infektio ja usein myös muita lisäinfektioita, selvittää Juvonen.
Ulkomaisia testin tekijöitä ovat esimerkiksi Saksan Augsburgin borreliaklinikka ja Igenex. Näissä testituloksissa ilmoitetaan usein myös mitä borrelia-bakteerin alajaljia potilaan näytteestä on löydetty.
Tällä hetkellä siis monet suomalaiset potilaat joutuvat hakeutumaan ulkomaille testeihin ja hoitoihin, mikäli testit ovat Suomessa olleet negatiiviset tai oireet jatkuneet täällä saaduista hoidoista huolimatta.
- Sairastuneiden ja myös terveydenhuollon kustannusten säästämiseksi olisi tärkeä selvittää, miksi suomalaiset borreliatestit ovat toistuvasti lukuisten henkilöiden kohdalla negatiivisia, mutta ulkomailla positiivisia, toteaa Juvonen.
Potilaalle ristiriitainen tieto on aina vaikea käsiteltävä. Se tietysti merkitsee sitä, että potilas ei saa Suomessa diagnoosia. Usein myös käy niin, että ulkomailta saatuja laboratoriotuloksia ja hoito-ohjeita ei oteta Suomessa todesta. Nyt vasta-ainetestejä täydentämään on tullut DNA-testi. Saksan borrelioosiklinikka teettää testin USA:ssa. Mikäli testitulos on positiivinen, se on varma osoitus bakteerin olemassaolosta.
Kahtia jakautunut lääkärikunta
Borrelioosi jakaa lääkärikuntaa vahvasti kahtia. Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että tautia ei juuri kukaan saa, vasta-ainetestit ovat luotettavia ja tauti paranee helposti antibiooteilla.
Osa lääkäreistä pitää borrelioosia yleisenä, vakavana sairautena ja he myös uskovat, että tauti voi kroonistua. Heidän lähtökohtansa on se, että vasta-ainetestit ovat epäluotettavia ja hoidon pitää olla yksilöllinen.
Borrelia-bakteerin löytäjä, Willy Burgdorfer, on sanonut, että borrelioosi on lääketieteen historian politisoiduin sairaus. Amerikassa on käytykin aiheen tiimoilta lukuisia oikeustaisteluita.
Juvosen mielestä kaksijakoisuuden taustalla vaikuttavat suuret taloudelliset kytkökset vakuutusyhtiöihin, rokotteiden valmistajiin, vasta-aineteollisuuteen yms. Hän kertoo, että taudin kielsi alun perin osa amerikkalaisen infektiotautien yhdistyksen (IDSA:n) lääkäreistä.
- He lähtivät kieltämään taudin vakavuuden siksi, että kyseisillä lääkärillä oli kytköksiä esimerkiksi vakuutusyhtiöihin. Vakuutusyhtiöthän eivät halua korvata pitkiä, kroonisia sairauksia, vaan hoitolinjaksi tuli muutaman viikon antibioottikuuri. Mikäli potilaan oireet jatkuvat, on kyseessä joku muu tauti tai oireet ovat psyykkisiä.
Tämä sama kahtiajako vallitsee osittain myös Suomessa ja osa suomalaisistakin lääkäreistä on ottanut IDSA:n näkökannan. (Lisätietoja: borrelioosi.net)
Teksti: Merja Elisabeth
Borrelioosin oireita
- Iho-oireet: Rengasihottuma, joka esiintyy joko tasaisena punoituksena tai rengasmaisesti etenevänä ja on useimmiten täysin kivuton. Yleensä vain noin puolet borrelioosiin sairastuneista on havainnut itsellään mainitun ihomuutoksen. Ihomuutos saattaa olla näkyvillä jopa kuukausia tai ilmestyä aika ajoin uudelleen.
- Yleisoireita: Paikasta toiseen siirtyvä kipu, voimakas uupumus, selittämätön painonnousu tai - lasku, turvotusta rauhasissa, korkea tai lievä lämmönnousu, toistuvia infektioita esim. poskionteloissa, munuaisissa, virtsarakossa, eturauhasessa, kiveksissä ja/tai silmissä jne.
- Pää, kasvot, kaula: Selittämätön hiusten lähtö, lievä tai kova päänsärky, lihasten nykiminen, pistely eri puolilla kasvoja, toispuoleinen kasvohalvaus, jäykkä ja/tai kivulias niska, kivut ja/tai jäykkyys leuoissa, kurkkukipu.
- Silmät: sumentunut näkö, kahtena näkeminen, kipu silmissä, liikkuvia täpliä näkökentässä, valonarkuus, valonvälähdyksiä näkökentässä, silmäkuopan luukalvon turvotus, silmähermotulehdus, sidekalvon, sarveiskalvon, kovakalvon, verkkokalvon, keskikalvon tulehdus jne.
- Korvat: Alentunut kuulo toisessa tai molemmissa korvissa, kipu, korvien surina tai soiminen, tinnitus jne.
- Ruoansulatuselimistö: pahoinvointi, ripuli, ummetus, oksentelu, vatsakipu jne.
- Lihaksisto - luusto: nivelkipu tai -turvotus, nivelten jäykkyys, selän ja/tai kaulan jäykkyys, lihaskivut, lihasten nykiminen, ns. "jäätynyt olkapää" jne.
- Hengitystiet ja verenkierto: hengenahdistus, rintakipu, kipu kylkiluissa, yöhikoilu, vilunväreet, sydämen tykytys, sydänkatkos jne.
- Neurologiset oireet: Borrelioosi vaikuttaa keskushermostoon monin tavoin. Yleisimpiä oireita ovat esim. päänsärky, huimaus, vapina, polttava tunne eri puolilla kehoa, heikotus, halvaus, paineen tunne päässä, tasapainohäiriöt, kävelyhäiriöt, lisääntynyt matkapahoinvointi, häiriöt ajattelussa, masennus, yöhikoilu, puutuminen ja pistely raajoissa, mielialan vaihtelu ja vaikea uupumustila jne.
- Psykologiset oireet: esim. muistihäiriöt, mielialan vaihtelu, masennus, unettomuus, levottomuus, puhehäiriöt, keskittymiskyvyn puute jne.
- Sukuelimet: seksuaalinen haluttomuus tai kyvyttömyys, selittämättömät kuukautiskivut, epäsäännölliset kuukautiset, kipu rinnoissa, kipu kiveksissä/eturauhasessa jne.
(Lähde. borrelioosi.net)
http://www.merjaelisabeth.com/punkki--- ... isin-elain
Punkkia sanotaan Suomen vaarallisimmaksi eläimeksi. Eikä ihme, sillä punkin aiheuttama borrelioosi on aiheuttanut monelle elinikäiset oireet.
Borrelioosi eli Lymen tauti on infektiosairaus, jonka aiheuttaa bakteeri nimeltä Borrelia burgdorferi. Bakteeri tarttuu ihmiseen yleisimmin punkin (puutiaisen) puremasta. Borrelioosin oireet on tunnettu jo yli sata vuotta, mutta borrelia-bakteeri löydettiin vasta vuonna 1982.
Kerran sairastettu tauti ei anna suojaa mahdolliselta uudelta tartunnalta. Suomessa borrelioosiin sairastumisen riski on ollut verrattain pieni, mutta siitä on viime vuosina tullut yhä laajamittaisempi riski myös suomalaisten terveydelle.
Punkkisairaudet lisääntymässä
Arvioiden mukaan uusia borreliatapauksia esiintyy Suomessa noin 4000 vuodessa. Todennäköisesti tapauksia on kuitenkin huomattavasti enemmän, sillä suuri osa tapauksista jää havaitsematta.
Terveystieteen tohtori Soile Juvonen on tutkinut borrelioosia jo parin vuosikymmenen ajan. Hän on pitänyt potilaille borrelioosineuvolaa, mutta keskittynyt yhä enemmän luennointiin aiheesta. Hänen mukaansa viralliset luvut eivät kerro sairastuneiden todellista määrää, sillä monien kohdalla tauti diagnosoidaan virheellisesti joksikin muuksi taudiksi. Rekisteröimättä jäävät myös ne, joille ei ole tehty testejä tai joiden testitulokset ovat olleet virheellisesti negatiiviset, monet krooniset tapaukset sekä ne potilaat, jotka on testattu ja diagnosoitu ulkomailla.
Tällä hetkellä monella sairastuneella ongelmana on se, että suomalaiset borreliatestit ovat olleet negatiiviset, mutta ulkomailla, esimerkiksi Saksassa, Espanjassa ja USA:ssa, testit ovat olleet positiiviset. Osa tällaisista potilaista on sen jälkeen saanut diagnoosin ja hoidon Suomesta, mutta osa ei ole saanut.
Soile Juvonen uskookin, että Suomessa on paljon väärin diagnosoituja potilaita. Maailmalla on useita lääkäreitä, joiden mukaan borrelia-bakteeri on hyvin yleinen neurologisten oireiden aiheuttaja.
Vääriä diagnooseja
Borrelia-bakteeri voi aiheuttaa samanlaisia oireita kuin useissa tunnetuissa sairauksissa, kuten MS, Alzheimer, LED, ALS, krooninen väsymysoireyhtymä, fibromyalgia, Parkinsonin tauti, Chronin tauti, ärtynyt paksusuoli, reuma yms.
- Borrelioosiin sairastuneet saavat useimmiten lukuisia erilaisia diagnooseja ennen kuin oireiden aiheuttaja löydetään. Diagnooseja tulee usein lisää, vaikka bakteeri olisi löydettykin, etenkin silloin kun erilaiset oireet ovat jatkuneet perusantibioottihoidon jälkeen, Juvonen sanoo.
Oireiden psykologisointi on myös äärimmäisen tavallista.
- Tyypillinen tapaus on esimerkiksi jokin aika sitten tapaamani potilas, jonka kävelykyky oli heikentynyt merkittävästi. Hänellä oli toistuvia tulehduksia eri puolilla elimistöä ja monia muita oireita. Hänet lähettiin sairaalaan hypnoositutkimukseen, jotta saataisiin selville ovatko oireet psyykkisiä.
Sairastuneiden oireiden väheksyntä on aina potilaan kannalta nöyryyttävää. Samalla kulutetaan yhteiskunnan ja veronmaksajien rahoja väärin suunnattuihin tutkimuksiin ja hoitoihin.
- Jos potilas tutkittaisiin ja testattaisiin kunnolla, vältyttäisiin henkisesti ja taloudellisesti kuluttavilta toimenpiteiltä, Juvonen toteaa.
Lieviä tai vaikeita oireita
Toisilla borrelioosin oireet ilmenevät lievinä ja toisilla johtavat jopa kuolemaan. Väliin mahtuu paljon eriasteisia tiloja. Soile Juvonen on neuvontatyössään tavannut paljon henkilöillä, joilla oireet ovat vaikeita. Useimmilla heillä on runsaasti neurologisia oireita ja monet eivät pysty esimerkiksi kunnolla kävelemään. Soile Juvonen sanoo menettäneensä borrelioosille myös ystäviä ja tuttavia, ja onpa heidän joukossa myös oma koira.
Juvosen mukaan taudin rajuus riippuu useista eri tekijöistä, kuten tartuntojen määrästä, geneettisistä tekijöistä, immuunipuolustuksen kunnosta, elintavoista jne.
- Borrelia-bakteeri ei mene kaikilla keskushermostoon. Se saattaa elää vaikkapa ihossa, nivelissä, virtsateissä, ruoansulatuskanavassa, silmissä, sydämessä jne. Oireet ovat aina silloin sen mukaisia. Melko usein suomalaisilla potilailla esiintyy kuitenkin erilaisia keskushermosto-oireita.
Diagnoosista hoitoon
Jos borrelioosin diagnosointi on haastavaa, niin on myös sen hoito. Maalaisjärjellä voisi ajatella, että jos henkilöllä on terve ja toimiva immuunijärjestelmä, hänellä olisi parempi mahdollisuus torjua myös mahdollisesti saamansa borrelia-bakteeri.
- Se on toki mahdollista, mutta ei aina näin yksioikoista, toteaa Juvonen.
- Borrelia-bakteerin on tutkimuksissa todettu väistävän ja hämäävän antibioottien lisäksi myös immuunipuolustusta usein eri tavoin. Myös nuoret, hyväkuntoiset ihmiset, suunnistajat, huippu-urheilijat voivat sairastua vakavasti bakteerina aiheuttamiin infektioihin.
Juvonen kertoo myös esimerkin eräästä nuoresta, hyväkuntoisesta amerikkalaisesta metsänhoitajasta, joka oli vuosien myötä saanut lukemattomia punkinpuremia. Hän ei ollut vuosiin sairastunut yhdestäkään puremasta. Eräänä päivänä hän kuitenkin jälleen löysi punkin, mutta tällä kertaa halvaantui päästä varpaisiin.
Immuunipuolustusta vahvistamaan
Vaikka terve immuunipuolustus ei aina estä taudin saamista, taudin hoidossa immuunijärjestelmän tukeminen on äärimmäisen tärkeätä.
- Potilaista parhaiten näyttävät selviävän ne, jotka hoitavat itseänsä usein eri menetelmin. Kokonaisvaltainen hoito näyttää olevan siis tehokkain.
Immuunipuolustuksen vahvistamisessa tarvitaan mm. oikeaa ravitsemusta. Lähtökohtana on se, että ei ruoki huonoja bakteereita. Tämä merkitsee esimerkiksi sokerin ja huonolaatuisten hiilihydraattien pois jättämistä.
Suolistolla on immuunijärjestelmän kannalta mitä tärkein merkitys. Terve suolisto tarvitsee kuituja, probiootteja ja prebiootteja. Ne ehkäisevät huonojen bakteerien valta-asemaa elimistössä.
Monet borreliapotilaat ovat löytäneet tehokkaimman hoidon raakaravinnosta, josta on paljon näyttöä muidenkin vaikeiden sairauksien, kuten syövän ja reuman, hoidossa. Raakaravintoa nauttivat kuluttavat harvoin huonoja hiilihydraatteja, kahvia ja muita hermostoa aktivoivia stimulantteja.
Apua antibiootista?
Borrelioosin hoitoon käytetään antibiootteja. Harva uskaltaa jättää antibioottihoitoa käyttämättä, erityisesti sairauden alkuvaiheessa tai oireiden ollessa vaikeita.
- Täyttä varmuutta antibiootin hyödyllisyydestä ei kuitenkaan ole edes varhaisvaiheessa, Juvonen sanoo.
Toisaalta lukuisat ihmiset ovat saaneet borreliatartunnan eivätkä missään vaiheessa ole käyttäneet antibiootteja. Monet heistä ovat olleet silti oireettomia. Mutta tämäkään ei takaa sitä, etteikö bakteeri voisi aktivoitua jossain vaiheessa, jopa vuosien tai vuosikymmenten kuluttua tartunnasta.
Antibiootilla on omat heikkoutensa.
- Toistuvissa tutkimuksin on osoitettu, että borrelia-bakteeri kykenee väistämään antibiootteja piiloutumalla ja muuntautumalla. Osa bakteereista saadaan tuhottua, mutta osa niistä selviää antibioottikuurista huolimatta.
Toisinaan borrelioosipotilaat käyttävät antibiootteja jopa vuosia. Tämä ei luonnollisestikaan tue omaa immuunijärjestelmää, mutta on auttanut lukuisia henkilöitä ja mahdollistanut esimerkiksi paluun työelämään.
- Tunnen monia lääkäreitä, joilla on borrelioosi. Ainoa millä he pysyvät toimintakykyisinä, on jatkuva antibioottilääkitys. Jos he lopettavat lääkityksen, oireet pahenevat, sanoo Soile Juvonen.
Toisaalta on tapauksia, joissa antibiootteja on käytetty esimerkiksi muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Sen jälkeen oireet ovat hävinneet pysyvästi tai ainakin vuosiksi. Kukaan ei siis pysty sanomaan varmuudella mikä kenellekin toimii. Borrelioosin hoidon tulisikin olla yksilöllinen - sama hoitoprotokolla harvoin toimii kaikille.
Lääkkeettömiä vaihtoehtoja
Jos antibiootteja käyttää, sen rinnalle kannattaa yhdistää luonnonmukaiset hoidot. Ravitsemuksen lisäksi on hyvä harrastaa sopiva määrä liikuntaa ja levätä tarpeeksi. Kaikki sellaiset asiat, jotka heikentävät omaa immuunijärjestelmää, kannattaa elämästä poistaa.
- Siihen kuuluu myös yletön liikunta. Borrelioosipotilaat näyttävät väsyvän helposti, joten liikarasitus ei ole vahvistavaa. Säännöllinen liikunta ja ulkoilu ovat kuitenkin hyväksi; monet potilaat ulkoilevat paljon ja selviävät tautinsa kanssa melko hyvin.
Ravitsemuksen lisäksi on paljon lääkkeettömiä vaihtoehtoja, joiden tehoa omalla kohdalla voi testata. Niihin kuuluvat mm. happihoidot, eteeriset öljyt ja muut luonnon aineet, jotka tuhoavat bakteereita. Borrelia-bakteeri ei viihdy happirikkaassa ympäristössä. Se ei pidä myöskään kuumasta ja siksi esimerkiksi infrapunasauna voi olla hyvä itsehoitomuoto.
Punkkisyyni tarpeen?
Punkki on hämähäkki ja se kulkee missä tahansa luonnossa, puun rungoilla, oksilla, pensaissa, heinikoissa, aluskasvillisuuden joukossa, karikkeiden ja lehtien alla. Se viihtyy kosteissa ja viileissä paikoissa.
Usein kuulee sanottavan, että pitkähihainen ja -lahkeinen vaatetus suojaisi punkeilta.
- Tämä on lähinnä toiveajattelua. Eräs tutkijaryhmä osoitti sen lähtiessään metsään tutkimaan punkkeja suojavarustukset päällään. Jokainen löysi laboratorioon palattuaan 4-5 punkkia itsestään. Punkki kulkee vaatteissa niin kauan että se löytää ihokontaktin. Usein punkkeja löytyykin pitkien housujen alta reisistä, päästä, kainaloista jne.
Kotieläimet, kissat ja koirat, voivat myös tuoda punkkeja sisätiloihin.
- Jokin aika sitten eräs äiti kertoi, kuinka perheen 1,5-vuotias lapsi oli leikkinyt koiran kanssa sisällä. Koirasta putosi verta täynnä oleva punkki lattialle. Lapsi poimi sen ja laittoi nopeasti suuhunsa.
Kotieläimetkin on siis syytä tarkistaa ja poistaa turkeissa mahdollisesti veriateriaansa nauttivat puutiaiset.
Luonnossa kulkeminen on meille ihmisillekin tärkeää eikä punkkien vuoksi kannata linnoittautua sisälle. Hysteeriseksi ei siis borrelian ehkäisyssä ole syytä ruveta. Kaikki punkit eivät myöskään kanna tauteja. Tärkein toimenpide esimerkiksi marja- ja sienimetsässä kulkeneelle on tarkistaa itsensä ja vaatteensa.
Punkkisyyniä vasta-ainetestein
Ahvenanmaalla, jossa borrelioosia on paljon, on monia ihmisiä, joilla borrelia vasta-aineet ovat koholla ilman mitään oireita. Toisaalta on ihmisiä, jotka sairastuvat erittäin vakavasti ja vaikeasti, vaikka Suomessa tehdyt vasta-ainetestit ovat olleet negatiivisia.
Punkin mukana voi tulla borrelia-bakteerin lisäksi myös monia muita infektioita aiheuttavia bakteereita ja viruksia. Ei siis aina tiedetä kuinka monet mikrobit ihmisen oirekuvan aiheuttavat.
Vasta-aineet hyvä merkki?
Soile Juvonen tarkentaa, että borrelia-testillä todetaan vain vasta-aineet, ei itse borrelia-bakteerin läsnäoloa.
- Mikäli vasta-aineita ei ole muodostunut, se ei merkitse sitä, etteikö henkilöllä voi olla borrelia infektiota, hän sanoo. Tämä todetaan myös huslabin ohjekirjassa.
- Borreliabakteeri hakeutuu jo varhaisvaiheessa elimistössä sellaisiin paikkoihin, (esim. ihon tai sydämen kollageeniin, limakalvoille, aivoihin jne.), joissa sen kontakti immuunijärjestelmään on vähäistä. Näin ollen myös vasta-ainereaktio on toisinaan heikko.
- Bakteerin on myös havaittu toisinaan muuntuvan sellaisiin muotoihin, joissa immuunijärjestelmä ei tunnista sitä.
Vasta-aineiden kohoaminen saattaa olla kuitenkin hyvä merkki, sillä se osoittaa immuunijärjestelmän toimivan. Joidenkin näkemysten mukaan juuri sellaiset henkilöt, joiden vasta-ainepitoisuudet ovat alhaiset tai negatiiviset saattavatkin olla kaikkein sairaimpia. Heidän immuunipuolustuksensa saattaa olla niin huonossa kunnossa, ettei se enää kykene taistelemaan taudinaiheuttajia vastaan eikä näin ollen muodostamaan vasta-aineita.
Näkemys saa vahvistusta esimerkiksi saksalaiselta borrelioosiklinikalta, jossa kaikilta sairastuneilta testataan immuunipuolustuksen tila ennen hoitoja ja toistuvasti hoitojen aikana. Useissa tapauksissa onkin havaittu potilailla olevan merkittävästi alentunut immuunipuolustus.
Suomessa ilman diagnoosia
Borrelioosia on siis usein vaikea diagnosoida pelkällä verestä mitattavalla vasta-ainetestillä.
- Olen tavannut vaikeasti sairaita potilaita, joiden kohdalla Suomen testitulokset ovat negatiivisia, jolloin potilaalle on kerrottu, ettei hänellä ole borrelioosia. Kun sama henkilö on testattu ulkomailla, testitulokset ovat osoittaneet, että henkilöllä on borrelian aiheuttama infektio ja usein myös muita lisäinfektioita, selvittää Juvonen.
Ulkomaisia testin tekijöitä ovat esimerkiksi Saksan Augsburgin borreliaklinikka ja Igenex. Näissä testituloksissa ilmoitetaan usein myös mitä borrelia-bakteerin alajaljia potilaan näytteestä on löydetty.
Tällä hetkellä siis monet suomalaiset potilaat joutuvat hakeutumaan ulkomaille testeihin ja hoitoihin, mikäli testit ovat Suomessa olleet negatiiviset tai oireet jatkuneet täällä saaduista hoidoista huolimatta.
- Sairastuneiden ja myös terveydenhuollon kustannusten säästämiseksi olisi tärkeä selvittää, miksi suomalaiset borreliatestit ovat toistuvasti lukuisten henkilöiden kohdalla negatiivisia, mutta ulkomailla positiivisia, toteaa Juvonen.
Potilaalle ristiriitainen tieto on aina vaikea käsiteltävä. Se tietysti merkitsee sitä, että potilas ei saa Suomessa diagnoosia. Usein myös käy niin, että ulkomailta saatuja laboratoriotuloksia ja hoito-ohjeita ei oteta Suomessa todesta. Nyt vasta-ainetestejä täydentämään on tullut DNA-testi. Saksan borrelioosiklinikka teettää testin USA:ssa. Mikäli testitulos on positiivinen, se on varma osoitus bakteerin olemassaolosta.
Kahtia jakautunut lääkärikunta
Borrelioosi jakaa lääkärikuntaa vahvasti kahtia. Osa lääkäreistä on sitä mieltä, että tautia ei juuri kukaan saa, vasta-ainetestit ovat luotettavia ja tauti paranee helposti antibiooteilla.
Osa lääkäreistä pitää borrelioosia yleisenä, vakavana sairautena ja he myös uskovat, että tauti voi kroonistua. Heidän lähtökohtansa on se, että vasta-ainetestit ovat epäluotettavia ja hoidon pitää olla yksilöllinen.
Borrelia-bakteerin löytäjä, Willy Burgdorfer, on sanonut, että borrelioosi on lääketieteen historian politisoiduin sairaus. Amerikassa on käytykin aiheen tiimoilta lukuisia oikeustaisteluita.
Juvosen mielestä kaksijakoisuuden taustalla vaikuttavat suuret taloudelliset kytkökset vakuutusyhtiöihin, rokotteiden valmistajiin, vasta-aineteollisuuteen yms. Hän kertoo, että taudin kielsi alun perin osa amerikkalaisen infektiotautien yhdistyksen (IDSA:n) lääkäreistä.
- He lähtivät kieltämään taudin vakavuuden siksi, että kyseisillä lääkärillä oli kytköksiä esimerkiksi vakuutusyhtiöihin. Vakuutusyhtiöthän eivät halua korvata pitkiä, kroonisia sairauksia, vaan hoitolinjaksi tuli muutaman viikon antibioottikuuri. Mikäli potilaan oireet jatkuvat, on kyseessä joku muu tauti tai oireet ovat psyykkisiä.
Tämä sama kahtiajako vallitsee osittain myös Suomessa ja osa suomalaisistakin lääkäreistä on ottanut IDSA:n näkökannan. (Lisätietoja: borrelioosi.net)
Teksti: Merja Elisabeth
Borrelioosin oireita
- Iho-oireet: Rengasihottuma, joka esiintyy joko tasaisena punoituksena tai rengasmaisesti etenevänä ja on useimmiten täysin kivuton. Yleensä vain noin puolet borrelioosiin sairastuneista on havainnut itsellään mainitun ihomuutoksen. Ihomuutos saattaa olla näkyvillä jopa kuukausia tai ilmestyä aika ajoin uudelleen.
- Yleisoireita: Paikasta toiseen siirtyvä kipu, voimakas uupumus, selittämätön painonnousu tai - lasku, turvotusta rauhasissa, korkea tai lievä lämmönnousu, toistuvia infektioita esim. poskionteloissa, munuaisissa, virtsarakossa, eturauhasessa, kiveksissä ja/tai silmissä jne.
- Pää, kasvot, kaula: Selittämätön hiusten lähtö, lievä tai kova päänsärky, lihasten nykiminen, pistely eri puolilla kasvoja, toispuoleinen kasvohalvaus, jäykkä ja/tai kivulias niska, kivut ja/tai jäykkyys leuoissa, kurkkukipu.
- Silmät: sumentunut näkö, kahtena näkeminen, kipu silmissä, liikkuvia täpliä näkökentässä, valonarkuus, valonvälähdyksiä näkökentässä, silmäkuopan luukalvon turvotus, silmähermotulehdus, sidekalvon, sarveiskalvon, kovakalvon, verkkokalvon, keskikalvon tulehdus jne.
- Korvat: Alentunut kuulo toisessa tai molemmissa korvissa, kipu, korvien surina tai soiminen, tinnitus jne.
- Ruoansulatuselimistö: pahoinvointi, ripuli, ummetus, oksentelu, vatsakipu jne.
- Lihaksisto - luusto: nivelkipu tai -turvotus, nivelten jäykkyys, selän ja/tai kaulan jäykkyys, lihaskivut, lihasten nykiminen, ns. "jäätynyt olkapää" jne.
- Hengitystiet ja verenkierto: hengenahdistus, rintakipu, kipu kylkiluissa, yöhikoilu, vilunväreet, sydämen tykytys, sydänkatkos jne.
- Neurologiset oireet: Borrelioosi vaikuttaa keskushermostoon monin tavoin. Yleisimpiä oireita ovat esim. päänsärky, huimaus, vapina, polttava tunne eri puolilla kehoa, heikotus, halvaus, paineen tunne päässä, tasapainohäiriöt, kävelyhäiriöt, lisääntynyt matkapahoinvointi, häiriöt ajattelussa, masennus, yöhikoilu, puutuminen ja pistely raajoissa, mielialan vaihtelu ja vaikea uupumustila jne.
- Psykologiset oireet: esim. muistihäiriöt, mielialan vaihtelu, masennus, unettomuus, levottomuus, puhehäiriöt, keskittymiskyvyn puute jne.
- Sukuelimet: seksuaalinen haluttomuus tai kyvyttömyys, selittämättömät kuukautiskivut, epäsäännölliset kuukautiset, kipu rinnoissa, kipu kiveksissä/eturauhasessa jne.
(Lähde. borrelioosi.net)