Borrelioositartunnan voi saada vieläkin
Punkkitartuntoja ehkä ennätyksellisen paljon
Turun Sanomat
Julkaistu 5. marraskuuta 2010
JOUKO VÄHÄ-KOSKELA
HETA ÄNGESLEVÄ
(Kuvateksti: Maastossa liikkuva voi vielä näin syksylläkin saada punkinpureman.)
Kattava rokottautuminen ei ole vähentänyt puutiaisaivokuumetartuntoja. Tyksin infektiotautien erikoislääkäri Jarmo Oksi pitää hämmästyttävänä, että tämän vuoden varmat tautitapaukset ovat kohonneet jo 38:aan. Ennen kattavia rokotuksia tartuntoja esiintyi vuosittain 20:n ja 40:n välillä.
Oksi muistuttaa, että Ahvenanmaalla lähes koko väestö on rokotettu ja muuallakin likimain kaikki ihmiset, joilla on selvä punkin pureman riski. Hänen mukaansa korkealla pysyvä tartuntojen määrä johtuu todennäköisimmin punkkien määrän ja levinneisyyden kasvusta.
Tähän asti on arvioitu, että puutiaisaivokuume- eli TBE-virusta kantavien punkkien osuus kannasta on prosentti. Oksi uumoilee, että luku ei vastaa enää todellisuutta.
- Se on vaan sitten lisääntynyt merkittävästi tämä virus näissä meikäläisissä punkeissa, hän pohtii.
Helteisestä ja kuivasta kesästä huolimatta punkkien aiheuttamaa borrelioosia tavattiin tänä vuonna ennätysvuoden 2009 malliin. Jarmo Oksi pitää 5000:tta tartunnan saanutta oikean suuntaisena lukuna.
Leuto syksy on jatkanut borreliatartunnan riskikautta. Etelä- ja Lounais-Suomessa punkki voi purra yhä eikä peittävä vaatetus anna ehdotonta suojaa.
- Täytyy kiinnittää vaatehuoltoon huomiota. Punkki elää ja voi hyvin vaatteissa pidempäänkin.
Oksi kertoo tekevänsä borrelioosidiagnooseja nykyisin käytännössä läpi vuoden. Viimeksi hän aloitti antibioottihoidon tartuntapotilaalle toissa päivänä.
Oireiden ilmaantuminen vaihtelee parista viikosta kuukausiin. Osa ei huomaa iho-oireita lainkaan esimerkiksi siksi, että punkki on purrut selkään. Pistokohta ei kutia.
TBE-virusta jo Simossa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vahvistaa, että ilmaston lämmettyä ajanjakso, jolloin punkit voivat tartuttaa ihmisen, on pidentynyt. Tartunnan voi saada aikaisemmin keväällä ja pidemmälle syksyyn.
- Suuntaus on viime vuosina ollut pikkuhiljaa ylöspäin, ylilääkäri Markku Kuusi THL:stä sanoo.
THL:n tartuntatautirekisterin borrelioosiluvut ovat aina käytännön hoitolukuja pienemmät. Niissä näkyvät vain ne sairastuneet, joille on tehty vasta-ainetutkimus borrelioosin tai puutiaisaivokuumeen selvittämistä varten.
Hoitolaitoksissa pidetään borreliavasta-ainetutkimusta useimmiten tarpeettomana, koska iho-oireet antavat riittävän luotettavan tiedon.
Borrelioosia esiintyy laajoilla alueilla Suomessa ? siellä missä punkkejakin. Eniten punkkeja on edelleen Etelä-Suomessa, mutta pikkuhiljaa punkkiraja on hivuttautunut yhä pohjoisemmaksi. Puutiaisaivokuumetta taas esiintyy pistemäisesti eri puolilla Suomea, pääasiassa rannikkoseuduilla.
- Ahvenanmaalla sitä esiintyy paljonkin, mutta myös Helsingin edustalla ja Turun saaristossa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja Kokkolan seudulla. Uusin spotti löytyy pohjoisesta Simosta saakka, Oksi kertoo.
Rokote suojaa
Ahvenanmaalla TBE-rokote kuuluu yleiseen rokoteohjelmaan, muualla maassa rokote on vapaaehtoinen. Markku Kuusi suosittelee rokotetta kaikille, jotka oleskelevat pitempiä aikoja puutiaisaivokuumeen esiintymisalueilla.
- Esimerkiksi Keski-Euroopassa tauti on aika yleinen. Jos menee vaeltamaan vaikkapa Itävaltaan ja Tshekkiin, kannattaa rokotetta harkita.
Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta. Tautia voi hoitaa antibiooteilla. Hoitamattomana se voi johtaa muun muassa iho- tai hermosto-oireisiin.
TURUN SANOMAT: PUNKKITARTUNTOJA EHKÄ ENNÄTYKSELLISEN PALJON
Valvojat:Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Waltari, Bb
KYMEN SANOMAT: HARVINAINEN PUUTIAISAIVOKUUME LEVISI KOTKAAN
Harvinainen puutiaisaivokuume levisi Kotkaan
Kymen Sanomat
Julkaistu 8.11.2010
(Kuvateksti: Punkkien levittämä tauti on harvinainen, mutta pahimmillaan erittäin piinaava.)
Puutiaisaivokuume
Kotkassa on todettu ensimmäiset sairastumiset puutiaisaivokuumeeseen. Ensimmäinen tapaus on viime keväältä. Toinen, vielä varmistamaton, löytyi syyskuussa. Tautia ei ole aiemmin tavattu Kotkassa.
Saariston riesa
Kotkan tapaukset ovat Kirkonmaalta ja Haapasaaresta. Puutiaisaivokuumetta esiintyy Suomessa erityisesti Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Tauti on silti huomattavasti harvinaisempi kuin toinen punkkien levittämä sairaus borrelioosi.
Suojautuminen
Luonnossa liikkuessa punkeilta voi suojautua pukeutumalla pitkähihaiseen ja -lahkeiseen vaatetukseen. Rokotussuojaa kannattaa harkita, jos asuu tai oleskelee pitkään esiintymisalueilla. Aivokuumeen hoito vaatii sairaalahoitoa.
Punkkitautia löydetty Kirkonmaalta ja Haapasaaresta
Rokotesuosituksen antaminen on vaikeaa, koska tartuntoja ei ole ennen ollut.
Pekka Kimpanpää
KOTKA. Punkkien levittämää aivokuumetta on löydetty Kotkasta. Sairastumisia ei ole ennen todettu Kymenlaakson sairaanhoitopiirin alueella.
- Tänä vuonna on ollut kaksi tapausta. Ensimmäinen oli keväällä. Toinen on syyskuulta tai siitä on hyvin vahva epäily. Mutta se on totta, että meidän alueella ei ole aikaisemmin ollut varmistettuja löydöksiä. Viime vuonna oli tosin yksi tapaus Kouvolassa, mutta hän oli saanut tartunnan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, infektioylilääkäri Risto Pietikäinen sanoo.
Kotkan tapaukset ovat Kirkonmaalta ja Haapasaaresta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteri vahvistaa toistaiseksi yhden tapauksen.
SUOMESSA puutiaisaivokuumeeseen sairastuu vuosittain 15-40 ihmistä, joista suurin osa Länsi-Suomen läänissä ja Ahvenanmaalla. Sairastumista voi ehkäistä rokotuksella.
Kotkan seudulla riskin arvioiminen on hankalaa, koska tapauksia ei ole ennen ollut. Tauti on harvinainen. Punkeistakin vain vajaa prosentti kantaa virustautia.
- Virusta kantavat punkit voivat olla hyvin paikallisia, melkein yhdessä puskassa tai pienellä alueella. Onko meidän alueella joidenkin ihmisten hyvä ottaa rokote, sitä on vaikea sanoa. Talvi on tulossa, niin punkkien ei pitäisi tautia enää levitellä, Pietikäinen sanoo.
- Mitä näiden kahden tapauksen perusteella voi ajatella, niin jos esimerkiksi on saaristossa mökki tai oleilee paljon saaristossa, voisi ehkä olla järkevää ottaa rokotus.
Punkkikausi kestää yleensä toukokuusta lokakuuhun.
AIVOKUUMETTA VASTAAN otettu rokote ei suojaa toiselta punkkien levittämältä taudilta eli borrelioosilta. Borrelioosiin sairastuu vuosittain yli 1000 ihmistä. Tautia hoidetaan antibiooteilla. Puutiaisaivokuumeeseen ei ole lääkehoitoa.
Punkin puremalta voi suojautua pitkähihaisilla vaatteilla ja vetämällä pitkävartiset sukat housunlahkeiden yli.
Aivokuumetta levittävä punkki viihtyy kosteassa, vehmaassa maastossa. Tyypillisiä esiintymisalueita ovat esimerkiksi rantapensaikot ja korkeat heinikot. Punkkeja ei ole puissa.
Taudin voi saada myös pastöroimattomasta maidosta. Tällaisia tapauksia on todettu muun muassa Baltiassa.
Puutiaisaivokuume
> TBE-viruksen aiheuttama aivokuume.
> Oireita ilmenee vain 10-30 prosentilla tartunnan saaneista. Noin viikon kuluttua punkin puremasta potilaalla on kuumeilua ja pahaa oloa.
> Vaihe kestää yleensä noin 4-7 päivää. Valtaosa infektioista päättyy tähän.
> Vain osa sairastuneista saa varsinaisen aivokuumeen.
> Aivokuumejakson aikana potilaalla on esimerkiksi kuumetta, päänsärkyä, valonarkuutta, mahdollisesti tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita.
> Aivokuumeen hoito vaatii sairaalahoitoa.
Lähde: THL
Virusta kantavat punkit voivat olla hyvin paikallisia, melkein yhdessä puskassa tai pienellä alueella.
Risto Pietikäinen
****************************************
YLE.fi:n uutinen aiheesta:
Kymen Sanomat: Puutiaisaivokuumetta tavattu ensi kertaa Kymenlaaksossa
http://yle.fi/alueet/kymenlaakso/2010/1 ... 22264.html
Julkaistu 8.11.2010
Maanantain Kymen Sanomien mukaan Kotkassa on todettu ensimmäiset puutiaisaivokumetapaukset.
Punkkien levittämään puutiaisaivokuumeeseen sairastumisia ei ole aiemmin todettu Kymenlaaksossa.
Tapauksia on tänä vuonna ollut kaksi, joista toinen on vielä varmistamaton vahva epäily.
Kymen Sanomien mukaan Kotkan puutiaisaivokuumetapaukset ovat Kirkonmaalta ja Haapasaaresta.
Puutiaisaivokuume on kuitenkin harvinainen sairaus, johon sairastuu vuosittain alle puolensataa suomalaista. Tautia vastaan voi suojautua rokotteella.
YLE Kymenlaakso
Kymen Sanomat
Julkaistu 8.11.2010
(Kuvateksti: Punkkien levittämä tauti on harvinainen, mutta pahimmillaan erittäin piinaava.)
Puutiaisaivokuume
Kotkassa on todettu ensimmäiset sairastumiset puutiaisaivokuumeeseen. Ensimmäinen tapaus on viime keväältä. Toinen, vielä varmistamaton, löytyi syyskuussa. Tautia ei ole aiemmin tavattu Kotkassa.
Saariston riesa
Kotkan tapaukset ovat Kirkonmaalta ja Haapasaaresta. Puutiaisaivokuumetta esiintyy Suomessa erityisesti Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Tauti on silti huomattavasti harvinaisempi kuin toinen punkkien levittämä sairaus borrelioosi.
Suojautuminen
Luonnossa liikkuessa punkeilta voi suojautua pukeutumalla pitkähihaiseen ja -lahkeiseen vaatetukseen. Rokotussuojaa kannattaa harkita, jos asuu tai oleskelee pitkään esiintymisalueilla. Aivokuumeen hoito vaatii sairaalahoitoa.
Punkkitautia löydetty Kirkonmaalta ja Haapasaaresta
Rokotesuosituksen antaminen on vaikeaa, koska tartuntoja ei ole ennen ollut.
Pekka Kimpanpää
KOTKA. Punkkien levittämää aivokuumetta on löydetty Kotkasta. Sairastumisia ei ole ennen todettu Kymenlaakson sairaanhoitopiirin alueella.
- Tänä vuonna on ollut kaksi tapausta. Ensimmäinen oli keväällä. Toinen on syyskuulta tai siitä on hyvin vahva epäily. Mutta se on totta, että meidän alueella ei ole aikaisemmin ollut varmistettuja löydöksiä. Viime vuonna oli tosin yksi tapaus Kouvolassa, mutta hän oli saanut tartunnan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, infektioylilääkäri Risto Pietikäinen sanoo.
Kotkan tapaukset ovat Kirkonmaalta ja Haapasaaresta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteri vahvistaa toistaiseksi yhden tapauksen.
SUOMESSA puutiaisaivokuumeeseen sairastuu vuosittain 15-40 ihmistä, joista suurin osa Länsi-Suomen läänissä ja Ahvenanmaalla. Sairastumista voi ehkäistä rokotuksella.
Kotkan seudulla riskin arvioiminen on hankalaa, koska tapauksia ei ole ennen ollut. Tauti on harvinainen. Punkeistakin vain vajaa prosentti kantaa virustautia.
- Virusta kantavat punkit voivat olla hyvin paikallisia, melkein yhdessä puskassa tai pienellä alueella. Onko meidän alueella joidenkin ihmisten hyvä ottaa rokote, sitä on vaikea sanoa. Talvi on tulossa, niin punkkien ei pitäisi tautia enää levitellä, Pietikäinen sanoo.
- Mitä näiden kahden tapauksen perusteella voi ajatella, niin jos esimerkiksi on saaristossa mökki tai oleilee paljon saaristossa, voisi ehkä olla järkevää ottaa rokotus.
Punkkikausi kestää yleensä toukokuusta lokakuuhun.
AIVOKUUMETTA VASTAAN otettu rokote ei suojaa toiselta punkkien levittämältä taudilta eli borrelioosilta. Borrelioosiin sairastuu vuosittain yli 1000 ihmistä. Tautia hoidetaan antibiooteilla. Puutiaisaivokuumeeseen ei ole lääkehoitoa.
Punkin puremalta voi suojautua pitkähihaisilla vaatteilla ja vetämällä pitkävartiset sukat housunlahkeiden yli.
Aivokuumetta levittävä punkki viihtyy kosteassa, vehmaassa maastossa. Tyypillisiä esiintymisalueita ovat esimerkiksi rantapensaikot ja korkeat heinikot. Punkkeja ei ole puissa.
Taudin voi saada myös pastöroimattomasta maidosta. Tällaisia tapauksia on todettu muun muassa Baltiassa.
Puutiaisaivokuume
> TBE-viruksen aiheuttama aivokuume.
> Oireita ilmenee vain 10-30 prosentilla tartunnan saaneista. Noin viikon kuluttua punkin puremasta potilaalla on kuumeilua ja pahaa oloa.
> Vaihe kestää yleensä noin 4-7 päivää. Valtaosa infektioista päättyy tähän.
> Vain osa sairastuneista saa varsinaisen aivokuumeen.
> Aivokuumejakson aikana potilaalla on esimerkiksi kuumetta, päänsärkyä, valonarkuutta, mahdollisesti tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita.
> Aivokuumeen hoito vaatii sairaalahoitoa.
Lähde: THL
Virusta kantavat punkit voivat olla hyvin paikallisia, melkein yhdessä puskassa tai pienellä alueella.
Risto Pietikäinen
****************************************
YLE.fi:n uutinen aiheesta:
Kymen Sanomat: Puutiaisaivokuumetta tavattu ensi kertaa Kymenlaaksossa
http://yle.fi/alueet/kymenlaakso/2010/1 ... 22264.html
Julkaistu 8.11.2010
Maanantain Kymen Sanomien mukaan Kotkassa on todettu ensimmäiset puutiaisaivokumetapaukset.
Punkkien levittämään puutiaisaivokuumeeseen sairastumisia ei ole aiemmin todettu Kymenlaaksossa.
Tapauksia on tänä vuonna ollut kaksi, joista toinen on vielä varmistamaton vahva epäily.
Kymen Sanomien mukaan Kotkan puutiaisaivokuumetapaukset ovat Kirkonmaalta ja Haapasaaresta.
Puutiaisaivokuume on kuitenkin harvinainen sairaus, johon sairastuu vuosittain alle puolensataa suomalaista. Tautia vastaan voi suojautua rokotteella.
YLE Kymenlaakso
Viimeksi muokannut Tiina, To Marras 11, 2010 09:17. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
PUUTIAISAIVOKUUMETTA USEAMMALLA PAIKKAKUNNALLA KUIN KOSKAAN
http://uutiset.msn.hs.fi/kotimaa/artikk ... 5261551455
Puutiaisaivokuumetta useammalla paikkakunnalla kuin koskaan
Helsingin Sanomat
Julkaistu 11.11.2010
PÄIVI REPO
Puutiaisten välittämää aivokuume TBE:tä on todettu tänä vuonna Suomessa useammalta paikkakunnalta kuin koskaan aiemmin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan tautiin on sairastunut jo 40 suomalaista. Se on selvästi enemmän kuin viime vuonna, jolloin 26 sairastui. Tartuntojen määrä kuitenkin vaihtelee vuodesta toiseen.
Edellisen kerran tautia todettiin runsaammin 2000luvun alussa, ja siihen aikaan osuu edellinen huippu: 38 sairastui 2002.
Vaikka tauti yleistyy, Ruotsin tilanne on paljon pahempi. Tänä vuonna siellä on todettu jo 646 tartuntaa.
Kumlingen taudiksi aiemmin kutsutun puutiaisaivokuumeen aiheuttaa puutiaisen puremasta tarttunut virus.
Puremasta voi saada myös bakteeritauti borrelioosin, joka on paljon yleisempi. Sitä todettiin viime vuonna ennätysmäärä, 1 500 tartuntaa. Tänä vuonna on todettu toistaiseksi runsas tuhat sairastumista.
Puutiaisaivokuume on yleisin Ahvenanmaalla, jonka kunnasta tauti sai nimensä. Sittemmin tauti on levinnyt Turun saaristoon ja pitkin Pohjanlahden rannikkoa aina Simoon asti. Sitä on todettu myös Pieksämäen ja Lappeenrannan seuduilta.
Suomenlahden rannikolla TBE:tä on löytynyt vain Helsingin edustan Isosaaresta.
"Tämä tauti leviää ilmastonmuutoksen myötä", sanoo THL:n tutkimusprofessori Petri Ruutu. "Se osoitettiin Ruotsissa jo 1990-luvulla."
Olosuhteet olivat suotuisat koko Etelä-Ruotsissa, ja sittemmin kehitys on vahvistunut.
THL selvittää taudin leviämistä tämän vuoden tartuntojen avulla. Nyt tiedetään jo, että uusi alue on Kuopion seutu.
"Siellä on punkeissa jonkin verran puutiaisaivokuumetta", kertoo Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahti.
Puutiaisaivokuumetta useammalla paikkakunnalla kuin koskaan
Helsingin Sanomat
Julkaistu 11.11.2010
PÄIVI REPO
Puutiaisten välittämää aivokuume TBE:tä on todettu tänä vuonna Suomessa useammalta paikkakunnalta kuin koskaan aiemmin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan tautiin on sairastunut jo 40 suomalaista. Se on selvästi enemmän kuin viime vuonna, jolloin 26 sairastui. Tartuntojen määrä kuitenkin vaihtelee vuodesta toiseen.
Edellisen kerran tautia todettiin runsaammin 2000luvun alussa, ja siihen aikaan osuu edellinen huippu: 38 sairastui 2002.
Vaikka tauti yleistyy, Ruotsin tilanne on paljon pahempi. Tänä vuonna siellä on todettu jo 646 tartuntaa.
Kumlingen taudiksi aiemmin kutsutun puutiaisaivokuumeen aiheuttaa puutiaisen puremasta tarttunut virus.
Puremasta voi saada myös bakteeritauti borrelioosin, joka on paljon yleisempi. Sitä todettiin viime vuonna ennätysmäärä, 1 500 tartuntaa. Tänä vuonna on todettu toistaiseksi runsas tuhat sairastumista.
Puutiaisaivokuume on yleisin Ahvenanmaalla, jonka kunnasta tauti sai nimensä. Sittemmin tauti on levinnyt Turun saaristoon ja pitkin Pohjanlahden rannikkoa aina Simoon asti. Sitä on todettu myös Pieksämäen ja Lappeenrannan seuduilta.
Suomenlahden rannikolla TBE:tä on löytynyt vain Helsingin edustan Isosaaresta.
"Tämä tauti leviää ilmastonmuutoksen myötä", sanoo THL:n tutkimusprofessori Petri Ruutu. "Se osoitettiin Ruotsissa jo 1990-luvulla."
Olosuhteet olivat suotuisat koko Etelä-Ruotsissa, ja sittemmin kehitys on vahvistunut.
THL selvittää taudin leviämistä tämän vuoden tartuntojen avulla. Nyt tiedetään jo, että uusi alue on Kuopion seutu.
"Siellä on punkeissa jonkin verran puutiaisaivokuumetta", kertoo Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahti.