ILTA-SANOMAT: BORRELIOOSIIN SAIRASTUMINEN ON TODELLINEN UHKA

[Tiina]

Borrelioosiin sairastuminen on tänä kesänä todellinen uhka, kun punkkeja eli puutiaisia on poikkeuksellisen paljon.

ILTA-SANOMAT/PLUS-LIITE/TERVEYS

Sanna Hovi

Julkaistu 30.7.2011


(Kuvateksti: JOILLAKIN alueilla jopa yli puolet punkeista voi kantaa borreliabakteeria.)

1. BORRELIOOSI on maailmanlaajuisesti merkittävin punkkien välityksellä leviävä tauti ja Suomessakin merkittävä kansanterveysongelma.

Borrelioosi eli Lymen tauti on Borrelia burgdorferi -nimisen, kupansukuisen, bakteerin aiheuttama infektio, jonka voi saada punkin välityksellä. Punkkia voidaan syystä pitää Suomen vaarallisimpana eläimenä. Joillakin alueilla jopa yli puolet punkeista voi kantaa borreliabakteeria.

2. VUOSITTAIN uusia tartuntoja on Suomessa 4 000-9 000. Tartunnan ensioireena voi ilmaantua vähitellen laajeneva ihonmuutos, mutta bakteeri voi edetä syvemmälle elimistöön myös ilman ihovaihetta. Taudin oireet ilmaantuvat päivien, viikkojen, kuukausien, jopa vasta vuosien kuluttua tartunnasta.

3. OIREITA voi esiintyä lähes missä elimessä tahansa. Bakteeri on "suuri matkija" ja kykenee aihettamaan oireita eri puolilla elimistöä. Sen oireet voivat olla samantyyppisiä kuin muissa taudeissa (esim. MS, Parkinson, ALS, reuma, sydän-, silmä-, kuulo-ongelmia, dementia, fibromyalgia, väsymysoireyhtymä jne.).

Lisäksi bakteeri voi aiheuttaa neuropsykiatrisia oireita, kuten masennus, pakko-oireet, kaksisuuntainen mielialahäiriö jne.

4. BORRELIOOSIN diagnostiikka perustuu ensisijaisesti henkilön oireisiin ja tietoihin tartuntamahdollisuuksista. Tärkeätä on selvittää huolellisesti oireiden kirjo. Ihonmuutos tulee vain noin puolelle tartunnan saaneista.

Erityisesti näissä tapauksissa bakteeri voi päästä etenemään elimistössä huomaamatta, eikä antibioottihoitoa päästä aloittamaan ajoissa.

5. DIAGNOSTIIKKA voi olla vaikeaa myös silloin kun tartunnan on saanut muualta kuin punkista tai kroonisissa tapauksissa, joissa diagnoosi saattaa olla tehty oireiden eikä oireet aiheuttavan bakteerin pohjalta. Borreliabakteeria on löydetty myös esim. paarmoista, hyttysistä, kirpuista, hirvi- ja hevoskärpäsistä.


Keskisivun noste: Ihonmuutos tulee vain noin puolelle tartunnan saaneista, mahdollisesti harvemmillekin.


6. BORRELIOOSIN seulonnoissa käytetään pääasiassa vasta-aineisiin perustuvia testejä. Testit kertovat kuitenkin parhaimmillaankin vain elimistön kyvystä muodostaa vasta-aineita. Ne eivät siis kerro, onko elimistön kudoksissa, esim. aivoissa, kollageenissa, nivelissä, jänteissä jne. borreliabakteereita. Siksi niitä käytetään vain dignoosia täydentävänä välineenä.

7. BORRELIOOSIN hoidossa käytetään antibiootteja. Hoidossa käytetyistä antibiooteista ja hoidon pituudesta esiintyy maailmalla kuitenkin toisistaan suuresti poikkeavia näkemyksiä. Kansainvälisen Borrelioosijärjestön, ILADSin, tutkijoiden ja lääkärien mukaan ei ole tutkimuksellistä näyttöä siitä, että lyhytaikaiset antibioottihoidot auttaisivat kroonisessa borrelioosissa. Heidän näkemyksensä on, että hoitojen tulee olla yksilöllisiä.

8. EI OLE varmaa tutkimuksellista näyttöä siitä, saadaanko borreliabakteeri hävitettyä antibioottihoidoilla elimistöstä. Tutkimuksissa on osoitettu bakteerin väistävän antibiootteja. Parhaat hoitotulokset on kuitenkin saatu varhaisvaiheen borrelioosin hoidossa.

9. PUNKEILTA suojautuminen on vaikeaa sillä pienimmillään punkki on pienen pisteen kokoinen, seuraavat vaiheet ovat pienen o:n ja ison O:n kokoisia. Siksi punkkia voi olla vaikea havaita iholta, erityisesti hiuksista.

10. PUNKIT viihtyvät parhaiten varjoisissa paikoissa, mutta tartunnan voi saada myös kaupunkien puistoista ja lyhyeksikin leikatulta nurmelta. Siksi on tärkeätä tehdä punkkitarkastus aina ulkoilun jälkeen. Mikäli haluaa olla varma, ettei tuo vaatteissaan punkkeja sisälle, voi vaatteet pestä ja sen jälkeen kuivata kuivausrummun kuumalla ohjelmalla. Punkit kuolevat kuumassa ja kuivassa, eivät pelkässä pesussa.

11. MYÖS lemmikkieläimet, erityisesti koirat, voivat sairastua borrelioosiin. Niille on syytä tehdä päivittäinen punkkitarkastus.

12. KOTONA tehtävällä punkkitestillä voi yrittää selvittää, onko punkinpuremasta tarttunut borreliabakteeri.

Nykyisin käytössä olevat punkkirokotteet eivät tehoa borrelioosiin. Sen sijaan rokote tehoaa toiseen punkin levittämään vaaralliseen tautiin, puutiaisaivokuumeeseen.


Lähde: Terveystieteen tohtori Soile Juvonen
Lisätietoja: www.borrelioosi.net