Suomalaista rulettia borrelioosilla?

Borrelioosista ja lisäinfektioista kuten puutiaisaivokuumeesta kertovia artikkeleita ja ohjelmia TV:ssä, radiossa ja lehdistössä.

Valvojat:Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Waltari, Bb

Vastaa Viestiin
soijuv
Viestit:3040
Liittynyt:Ke Tammi 21, 2009 14:16
Suomalaista rulettia borrelioosilla?

Viesti Kirjoittaja soijuv » Ke Loka 22, 2014 15:44

Heli Ilaskari

Suomalaista rulettia borrelioosilla?


Luonto on ihanimmillaan. Sinne tekee mieli kirmaamaan pitkän talven jälkeen.

Mutta jokaisessa paratiisissa on käärmeensä. Vai pitäisikö nykyään pikemminkin sanoa: punkkinsa.

Yllättävän moni ystävistäni on nimittäin saanut borrelioosin. Osa useammankin kerran. Eikä hoito kaikilla ole mennyt ihan niin kuin Strömsössä.

Äskettäin eräs ystäväni kertoi, miten kurjaan kuntoon hänen läheinen ystävänsä on mennyt borrelioosin vuoksi. Tämän ensimmäinen diagnoosi viivästyi viisi vuotta, vakavin seurauksin. Toinen tartunta pahensi oireita entisestään. Nyt häntä piinaavat jatkuvat tulehdukset ja pidätyskyvyn puuttuminen, eikä kävely onnistu ilman apuvälineitä.

Turkulainen tuttuni puolestaan kertoi, että hänen lähipiirissään on ollut vakavia punkin puremasta johtuvia sairastumisia, jopa kuolemaan johtava. Punkin puremaa ei huomattu ja lopulta sydän petti seurauksena bakteerin aiheuttamasta sydämen tulehdustilasta.

Edellisen kuultuani hätkähdin toden teolla. Aloin etsiä lisää tietoa.

Vastaani tuli blogikirjoitus ”Kaksi punkin puremaa” (borrelioosi.wordpress.com). Sen mukaan borrelioosia hoidetaan eri tavoin Suomessa ja Saksassa.

Kirjoittaja kertoo kokemuksistaan saksalaisella Augsburgin borrelioosiklinikalla. Siellä suomalaisia hoitosuosituksia pidetään kuulemma venäläisenä rulettina. Suomessahan punkki vain kehotetaan irrottamaan, ja menemään lääkäriin vasta jos puremakohdan ympärille ilmestyy punainen rengas. Sitten saa parin viikon antibioottikuurin.

Augsburgin klinikkakin kehottaa irrottamaan punkin, mutta ei koskemaan sitä paljain käsin. Mielenkiintoista on silti se, että siellä punkki tulee viedä elävänä laboratorioon. Suomessa sellaisia laboratorioita ei kuulemma edes ole. Jos itse punkista löytyy borrelia- tai vastaavia bakteereita, määrätään antibiootti neljäksi viikoksi. Sekin on kuulemma tuhdimpi kuin Suomessa käytettävä.

Augsburgin klinikka muistuttaa, ettei likikään kaikille borrelioosin saaneille kehity puremakohtaan tuota punaista rinkulaa. Niinpä he kirjoittajan mukaan jäävät Suomessa hoidotta.

Borrelioosista eli Lymen taudista löytyy suorastaan läkähdyttävä määrä tietoa Suomen Lyme Borrelioosi ry:n sivuilta http://www.borrelioosi.net. Järjestö jakaa sekä tieteellistä että kokemuksellista tietoa niin punkeista, Borrelia-bakteerista, borrelioosista kuin sen erilaisista lisäinfektioistakin.

Järjestön asiantuntija, terveystieteen tohtori Soile Juvonen vahvistaa, että useita suomalaisia on hakeutunut mm. Saksaan testaamaan, sairastavatko he borrelioosia. Suomessa testin tulos on ollut negatiivinen, mutta Saksassa positiivinen.

Juvosen mukaan heistä on löydetty Saksassa myös lisäinfektioita, kuten Bartonella- ja Ehrlichia-bakteereita, joita on oletettu esiintyvän vain harvoin Suomessa.

Borrelioosi on kieltämättä hankala tunnistettava. Tartuntaa ei ehkä huomata ajoissa, sillä tauti ei välttämättä aiheuta oireita tartuntahetkellä. Toisaalta oireet voivat olla erittäin monimuotoisia ja välillä niitä ei ole lainkaan.

Borrelioosi näyttää kuitenkin vain lisääntyvän, kuten myös borrelioositurismi ulkomaille. Olisiko siis tarpeen tarkistaa suomaista hoitokäytäntöä, eikä pelata suomalaista rulettia borrelioosilla?

Kirjoittaja on läntisen Uudenmaan takamailla asuva kirjailija.

Vastaa Viestiin