Uusia Borreliatestejä mm TICKPLEX

[soijuv]

TICKPLKEX

Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmän kehittämä Tickplex-testi, jolla voidaan selvittää joko yksinomaan borrelia-bakteeri, Tickplex Basic (for Lyme) tai laajempi tutkimus, Tickplex Plus (for Lyme & Coinfections), jossa selvitetään muut mahdolliset lisäinfektiot (20 taudinaiheuttajaa)
Testi on näiltä näkymin saatavilla maaliskuun 2017 lopussa mm Arminlabs laboratorion kautta;

Zirbelstraße 58, 2nd floor
86154 Augsburg - GERMANY
Office: 0049 821 780 931 50
Billing: 0049 821 780 931 53
Fax: 0049 821 780 931 52
EMail: info@arminlabs.com

Lisätietoa: https://www.arminlabs.com/en
https://www.arminlabs.com/content/news/ ... a-tick.pdf


Tutkimuksissa punkkien on todettu kantavan useita taudinaiheuttajia; esim. Borrelia burgdorferi, Borrelia afzelii,Borrelia garinii, Borrelia miyamotoi, Anaplasma phagocytophilum, Francisella tularaemia,Tickborne encephalitis, Rickettsia spp, Bartonella spp,Ehrlichia chaffeensis, Coxiella brunetti ja Babesia protozon
(Berger2016,Hytonen2016,Mäkinen ym 2003,Rosso ym 1995, Sormunen ym 2016)



Turun yliopiston tutkijat ovat parhaillaan kehittämässä uutta testiä yksinomaan borrelioosin diagnostiikkaan.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/ ... en-6630702

BORRELIOOSI
Turussa etsitään helppoa testiä borrelioosin tunnistamiseen

7.3. 11:15

Virpi Ekholm
Kuva: Colourbox, Daksel

Facebook Twitter LinkedIn Google+ Sähköposti

Turun yliopiston Bio­lääke­tieteen laitoksella kehitetään uusia työkaluja borrelioosin diagnostiikkaan.

Kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin, dosentti Jukka Hytösen johtama tutkimusryhmä etsii merkkiaineita, jotka voisivat kertoa käynnissä olevasta, aktiivisesta borreliainfektiosta.

Yhteistyötä tehdään Turun yliopiston kemian laitoksen kanssa.

– Olisi hienoa, jos meillä olisi käytössä testi, jonka voisi tehdä helposti verinäytteestä ja joka osoittaisi käynnissä olevan borreliainfektion, Hytönen huomauttaa.

Perinteinen vasta-ainediagnostiikka toimii levinneessä taudissa hyvin, mutta sen avulla on hankala tunnistaa varhaista infektiota, jossa ei ole vielä kehittynyt vasta-aineita, ja toisaalta uutta infektiota, jossa on vielä vasta-aineita aiemman infektion jäljiltä.



Hytösen ryhmä on tuonut Suomeen kliiniseen käyttöön CXCL-13-merkkiaineen, jonka avulla voidaan tunnistaa aktiivinen neuroborrelioosi aivo-selkäydinnesteestä.

Merkkiaine on selvästi koholla, kun infektio on käynnissä keskushermostossa. Kun tauti hoidetaan, pitoisuus laskee muutamassa viikossa normaaliksi.

Tutkimusryhmä kehittää myös borrelioosin tunnistamista PET-kuvauksella. Tutkimuksissa on jo todettu, että menetelmällä pystytään osoittamaan hiiren nivelborrelioosi.

– Jatkamme myös borreliainfektion patogeneesin eli taudinkulkuprosessin selvittämistä. Yritämme ymmärtää, miten bakteeri kulkeutuu iholta niveliin tai keskushermostoon ja mitä pintaproteiineja se siinä käyttää.