Annukka unohti jopa oman nimensä

[soijuv]

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005188805.html

Julkaistu: 28.4. 17 6:35

Punkki puri perheenäitiä karmein seurauksin piknikillä Helsingissä: Annukka unohti jopa oman nimensä

Helsingin Laajasalossa vietetyllä piknikillä tullut punkinpurema aiheuttaa Annukka Bergille vakavia oireita, vaikka tapahtumasta on kulunut kohta viisi vuotta.
Helsingin Laajasalossa vietetyllä piknikillä tullut punkinpurema aiheuttaa Annukka Bergille vakavia oireita, vaikka tapahtumasta on kulunut kohta viisi vuotta. (KUVA: Kotialbumi, Sirpa Räihä, Colourbox)


Helsinkiläinen perheenäiti joutui äitiyslomallaan punkin puremaksi. Siitä alkoi vuosien koettelemus, joka jatkuu yhä.
Elokuisena kesäpäivänä 2012 helsinkiläinen perhe päätti nauttia piknikistä luonnon helmassa, Laajasalon kaupunginosassa. Tuolloin hieman yli kolmekymppinen Annukka Berg vietti äitiyslomaa ja tunsi olonsa mainioksi.

Illalla kotona Annukan selästä löytyi punkki, joka saatiin kuitenkin poistettua asianmukaisesti, eikä perinteiseksi puremaoireeksi tiedettyä rengasihottumaakaan näkynyt. Kului kuukauden verran, kunnes ensimmäiset oireet ilmaantuivat.

– Tuli aivan kamala väsymys, päänsärkyä ja niskajäykkyyttä. Terveysasemalla sanottiin, että joku virus se on, vaikkei ollut mitään flunssan oireita. Yritin ehdottaa, että jospa kyse on taannoisesta punkin puremasta, kun oireet siihen suuntaan viittasivat, Berg muistelee.

Annukka Berg joutui äitiyslomallaan punkin puremaksi.
Annukka Berg joutui äitiyslomallaan punkin puremaksi.

Seuraavan kuukauden ajan hän ravasi lääkärissä, kun sitkeä ja kova päänsärky vain jatkui. Migreenistä ei ollut kyse. Yhtäkkiä, lokakuun lopulla 2012, oireet katosivat. Epätietoisuus kuitenkin jäi, koska kunnollista selitystä tai diagnoosia ei saatu.

Oma nimi katosi mielestä
Vuoden 2013 alussa oireilu alkoi uudelleen, tuttu päänsärky palasi ja myös pieni kuumeilu alkoi vaivata. Sitten tulivat näköhäiriöt.

– Näin kaksoiskuvia ja sellaisia mustia kohtia, oloni paheni koko ajan. Lääkäri passitti kotiin ja väitti kaiken johtuvan migreenistä. En pystynyt puhumaan kunnolla ja kerran kun lähdin sairaalasta taksilla kotiin, en kyennyt kertomaan kuskille kotiosoitettani. Tiesin kaupunginosan ja sinne päästessämme neuvoin kääntymään oikeaan suuntaan.

Kotona oireet vain pahenivat ja Bergin mies vei hänet sairaalaan.

– Lopulta olin vain puoliksi tajuissani, en osannut sanoa edes nimeäni, Berg kertoo.

Sairaalassa käsky kävi neurologiselle osastolle, jossa magneettikuvaus auttoi saamaan vihdoin diagnoosin: erittäin paha borrelioosi ja aivokalvontulehdus. Annukka Berg vietti seuraavat kaksi viikkoa infektiosairaalassa, saaden antibioottia suoraan suoneen. Elettiin helmikuuta 2013, punkin puremasta oli kulunut puolisen vuotta.

Työkyvyttömyys, reuma, astma
Antibioottikuureja jatkettiin kaikkiaan noin neljän kuukauden ajan, jonka jälkeen hoitosuhde infektiosairaalaan päättyi.

– Aivokalvontulehdus- ja borrelioosiarvot lähtivät laskuun, mutta minulla oli silti keskushermostossa tämä niin sanottu neuroborrelioosi. Jos asia olisi tutkittu ja hoidettu kunnolla heti alussa, annettu heti kunnon antibioottikuuri, pahemmilta seurauksilta oltaisiin mahdollisesti vältytty.

Vuosi punkin pureman jälkeen Bergillä todettiin reuma ja puoli vuotta myöhemmin astma.



Näin kaksoiskuvia ja sellaisia mustia kohtia, oloni paheni koko ajan.

Koska Bergillä ei havaittu punkin pureman jälkeistä rengasihottumaa, lääkärit eivät uskoneet borrelioosiin. Oireet olivat kuitenkin sen suuntaiset ja lisäksi potilas itse oli vahvasti borrelioosin kannalla.

– Borrelioosin oireita on yhä tänäkin päivänä runsaasti. Tervettä päivää ei käytännössä ole, vaikka puremasta on kohta viisi vuotta. Kuljen kaiken aikaa kuin sumussa, kuin olisi kuumetta koko ajan. Niveliä särkee, väsyn nopeasti ja kauppareissukin käy voimille.

Ravintola-alalla työskennellyt Berg, 38, on työkyvytön ja diagnosoidun taudin hoitaminen on käytännössä lopetettu. Kymmenien erikoislääkäreiden pakeilla käynyt ja lääkkeitä loppuelämänsä syövä perheenäiti ihmettelee lääkäreiden suhtautumista.

– Kysyvät vaan, että miksi minä yhä puhun siitä borrelioosista, sehän on hoidettu ja parantunut. En ole työkykyinen ja hoidot on lopetettu, nytkö kaikki voitava on sitten tehty?

Suomi borrelioosihoidon mallimaa?
Yksi Suomen johtavista borrelioosiasiantuntijoista, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Jarmo Oksi Turun yliopistollisesta keskussairaalasta, pitää Suomea borrelioosihoitojen edelläkävijänä. Hän kuitenkin myöntää, että oikeiden diagnoosien tekeminen ei ole aina ihan helppoa.

– Aivan varmasti joka maassa löytyy puutteita borrelioosin diagnosoinnissa, koska oireiden kirjo on aika suuri. Neurologisissa oireissa voi ilmetä muotoja, joita on joskus hyvin vaikea osata yhdistää juuri borrelioosin aiheuttamiksi, Oksi sanoo.

– Jos vaikka rintakehällä on kipua, se ei välttämättä olekaan esimerkiksi mikään sydän- tai keuhkosairaus, vaan mahdollisesti borrelian aiheuttama hermojuuritulehdus. Nämä ovat aika vaikeita diagnooseja monimuotoisuudessaan ja siksi niitä jää joskus diagnosoimatta, mutta näin tapahtuu joka maassa. Uskoisin kuitenkin, että Suomessa lääkärit tunnistavat näitä asioita paremmin kuin vaikkapa Saksassa. Toki asioita voi aina yrittää tehdä paremmin.

Borrelioosista väitöskirjan tehnyt Oksi arvioi, että Suomessa on noin pari miljoonaa punkin puremaa vuosittain ja valtaosa niistä ei aiheuta mitään ongelmia. Taudinkuvien moninaisuus ja epätyypillisten oireiden tunnistaminen juuri borrelioosin aiheuttamiksi ovat monimutkaisia vyyhtejä, eikä lääkäri aina osu arvioissaan maaliin.

– Näiden yhteyksien osoittaminen on borrelioosissa aika hankalaa usein ja asioiden todentaminen voi vaatia verinäytteen tai selkäydinnäytteen. Ihmisillä saattaa olla sellainen käsitys, että miltei minkä tahansa oireen vuoksi voi ottaa borrelian vasta-ainetutkimuksen verestä ja jos vasta-aineita löytyy, on kyse borrelioosista. Mutta ei se ihan näin ole, Oksi toteaa.

Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan myös täysin terveiltä ihmisiltä voi löytyä borrelian vasta-aineita verestä. Lisäksi borrelioosille on tyypillistä, että vasta-aineet muodostuvat hyvin hitaasti. Ensimmäisen 1-2 kuukauden aikana infektion saamisesta vasta-ainetesti voi näyttää vielä negatiivista ja olla kuitenkin lopulta positiivinen.

– Suomessa käytetään kansainvälisesti hyväksyttyjä, erittäin päteviä testejä. Ja borrelioosin hoitoon Suomessa käytetään karkeasti arvioiden noin kaksi kertaa niin pitkiä hoitoja kuin muualla Euroopassa, sanoo erikoislääkäri Oksi.

Onko sinulle tapahtunut vastaavaa? Ota yhteys: uutiset@iltasanomat.fi

Video:Puutiainen on Suomen vaarallisin peto - sairastuttaa vuosittain tuhansia


Video:Punkkia ei pidä puristaa tai nykäistä irti


Paras suoja puutiaisavokuumetta eli puutiaisaivotulehdusta vastaan on rokotus. Rokote pitää ottaa omalla kustannuksella, ellei kuulu rokotusohjelmaan.
Punkkien levittämä vaarallinen aivotulehdus iski Kotkaan
Puutiaisaivotulehdus on levinnyt Kotkan Haapasaareen. THL seuraa tehostetusti puutiaisaivotulehdusten leviämistä. Lue lisää ›
Flunssa olikin puutiaisaivokuume – punkin purema vei Thomaksen viikoksi sairaalaan
Punkkikausi voi alkaa Suomessa jo maalis-huhtikuussa, jos lämpötila nousee päivällä yli viiden asteen. Kausi voi jatkua aina joulukuuhun. Lue lisää ›
Kansanedustaja vaatii punkkirokotusta Kotkan saaristolaisille
SDP:n kansanedustajan Sirpa Paateron mielestä Kotkan saaristossa asuvien ja siellä pitkään oleskelevien pitäisi saada punkkirokote ilmaiseksi. Lue lisää ›