Itselläni nyt lähinnä tämä tilanne.
Tämä sairaus, mikäili nyt todellakin 100 pros. siksi osoittautuu, on vienyt minulta jo terveyden ja seuraavaksi taitaa lähteä järki, oikeasti, on niin hurjat nämä oireet ja koko ajan pahenevat. Eikä yhtään auta lääkäreiden kommentit, kun veriarvoja yksikin katsoi, sanoi, että luulisi katsovan huippu-urheilijan labratuloksia... Olo on kyllä kaikkea muuta, kun huippu-urheilijalla.
Mutta niin paljon on tässä samaa, kun useilla tuttavillani, jotka sairastavat Ms:ää, etten yhtään ihmettele, että diagnoosit menevät keskenään sekaisin lääkäreilläkin. Usein toivon, että minunkin tapauksessa kyse olisi Ms:stä, eikä tästä hirvityksestä, unohtamatta sitäkään, että myös Ms voi olla tosi ärhäkkä.. Mutta se olisi kuitenkin sairaus, joka ei olisi tällainen iso mysteeri, joka mahdollisesti tarttunut myös lapsiin jne.... Ei, en uskalla edes ajatella sitä.....
Onko kellään mitään rohkaisevaa sanottavaa, ystävät täällä?!
Koittakaahan jaksaa kaikesta huolimatta, Vielä on kesää jäljellä
