Yli puoli vuotta kestänyt antibioottihoito auttoi

[soijuv]

http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo70192.pdf

HELENA MIKKILÄ, LL, apulaislääkäri
HYKS:n silmätautien klinikka

....Oma potilas
Potilas on vuonna 1942 syntynyt nainen, joka lähetettiin
HYKS:n silmäklinikkaan toistuvan, kivuliaan, molemminpuo-
lisen episkleriitin takia joulukuussa 1993. Toukokuussa 1986
potilas oli sairastanut ranteen niveltulehduksen. Silmäoireet
alkoivat kesäkuussa 1986. Seuraavien kahdeksan vuoden ai-
kana episkleriitti esiintyi toistakymmentä kertaa. Viimeisten
vuosien aikana potilaalla oli esiintynyt myös toistuvia lihas-,
nivel- ja kasvokipuja sekä voimakasta väsymystä. Potilas ei
ollut huomannut punkinpuremia eikä erythema migrans
-ihottumaa. Kesänsä hän oli viettänyt pääkaupunkiseudulla.
Oikean silmän näöntarkkuus oli normaali (1.0). Ohimon-
puoleisessa sidekalvossa ja episkleerassa esiintyi lievää surkas-
tumaa. Vasemman silmän näöntarkkuus oli heikentynyt
(0.6). Sidekalvo oli voimakkaasti punoittava, ja ylätempo-
raalialueella oli todettavissa kyhmymuodostusta. Ohimon-
puoleiset episkleeran suonet olivat laajentuneet. Etukam-
miot ja lasiaistilat olivat rauhalliset eikä silmänpohjissa to-
dettu poikkeavaa. Vasemman silmän episkleriittialue vaihtoi
sittemmin paikkaa nasaalipuolelle (kuva 1).
Potilasta tutkittiin anamneesin pohjalta sidekudostauteja
ja sarkoidoosia ajatellen. Tumavasta-aineiden, reumatekijän,
HLA-B27-tekijän, seerumin ACE:n ja lysotsyymin arvot oli-
vat kuitenkin normaalit. Sen sijaan borrelian IgG-vasta-
ainearvo todettiin ELISA-menetelmällä suurentuneeksi
(1 900, viitealue <500). IgM-arvo oli viitealueella (<1 800).
Borrelian IgG-vasta-aineiden »immunoblot»-testin tulos oli
myös vahvasti positiivinen. Treponema pallidum -hemagg-
lutionaatiotesti antoi negatiivisen tuloksen.
Potilasta hoidettiin aluksi paikallisella ja suun kautta otet-
tavalla prednisonilääkityksellä, joka auttoi vain ohimeneväs-
ti. Koska borrelioosiepäily oli vahva ja potilaalla esiintyi tois-
tuvia, kivuliaita episkleriitin pahenemisvaiheita, aloitettiin
kahden viikon suonensisäinen keftriaksonihoito huhtikuussa
1994. Neljä päivää hoidon aloittamisen jälkeen potilaalla
todettiin iriitti sekä koko sarveiskalvon ympäri ulottuva reu-
nahaavauma (kuva 2). Silmän syvemmät osat olivat terveet.
Iriitti ja sarveiskalvon haavaumatauti paranivat paikallisella
hydrokortisonilääkityksellä. Keftriaksonin jälkeen antibioot-
tihoitoa jatkettiin suun kautta otettavalla kolmen kuukau-
den pituisella amoksisilliini-probenesidilääkityksellä. Kun hoi-
to oli jatkunut kaksi kuukautta, potilaalle tehtiin seerumin
borrelian polymeraasiketjureaktiotesti (PCR). Sen tulos
osoittautui positiiviseksi. Lokakuussa 1994 potilas sai velä
toisen kolmen kuukauden pituisen amoksisilliinikuurin, kos-
ka vasen silmä punoitteli uudelleen. Pitkäkestoisten anti-
bioottihoitojen myötä episkleriitti vähitellen rauhoittui ja
nivel- ja lihasoireet sekä voimakas väsymys vähenivät. Hel-
mikuussa 1995 toistettu seerumin borrelian PCR antoi
negatiivisen tuloksen ja ELISA-menetelmällä tehdyn vasta-
ainetestin tulos oli normaalistunut.

[unbiased]

Varmaakin monesta viestistä löytyy vastaavaa

Potilasta hoidettiin aluksi paikallisella ja suun kautta otet-
tavalla prednisonilääkityksellä, joka auttoi vain ohimeneväs-
ti. Koska borrelioosiepäily oli vahva ja potilaalla esiintyi tois-
tuvia, kivuliaita episkleriitin pahenemisvaiheita, aloitettiin
kahden viikon suonensisäinen keftriaksonihoito huhtikuussa

Epäillään borrelioosia, jota vastaan terve immuniteetti taistelee, ja annetaan immuunijärjestelmää heikentäviä lääkkeitä.