https://jneuroinflammation.biomedcentra ... U8hPGj6jBw
Tutkimus
Avoin pääsy
Julkaistu:17 tammikuuta 2023
FGF/FGFR-järjestelmä mikroglian hermotulehduksessa Borrelia burgdorferin kanssa : todennäköinen leikkaus muiden neurologisten tilojen kanssa
Geetha Parthasarathy ,
Melissa B. Pattison &
Cecily C. Midkiff
Abstrakti
Tausta
Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama Lymen neuroborrelioosi vaikuttaa sekä keskus- että ääreishermostoon (CNS, PNS). Keskushermoston ilmenemismuodot, erityisesti myöhemmissä vaiheissa, voivat jäljitellä/aiheuttaa monia muita neurologisia tiloja, mukaan lukien psykiatriset häiriöt, dementia ja muut, joilla on todennäköinen hermotulehduspohja. Lymen neuroborrelioosiin liittyviä patogeenisiä mekanismeja ei kuitenkaan täysin ymmärretä.
menetelmät
Tässä tutkimuksessa, käyttämällä primaarisen reesusmikroglia-viljelmiä, tutkimme useiden fibroblastikasvutekijäreseptorien (FGFR) ja fibroblastikasvutekijäreseptorien (FGF) roolia hermotulehduksessa, joka liittyy elävään B. burgdorferi -altistukseen. FGFR-spesifistä siRNA:ta ja inhibiittoreita, mukautettuja vasta-aineryhmiä, ELISA-testejä, immunofluoresenssia ja mikroskopiaa käytettiin analysoimaan kattavasti näiden molekyylien roolia B. burgdorferin aiheuttamassa mikroglia-hermotulehduksessa .
Tulokset
FGFR1-3-ekspressiot lisääntyivät mikroglioissa vasteena B. burgdorferille . FGFR 1:n, 2:n ja 3:n signaloinnin estäminen siRNA:ta ja kolmea eri inhibiittoria käyttämällä osoitti, että FGFR-signalointi on proinflammatorista vasteena Lymen tautibakteerille. FGFR1-aktivaatio vaikutti myös elottomaan B. burgdorferi -välitteiseen hermotulehdukseen. B. burgdorferin analyysiKäsitelty mikrogliaväliaine mukautetulla vasta-aineryhmällä osoitti, että elävä bakteeri, mukaan lukien FGF6, FGF10 ja FGF12, indusoi useita FGF:itä, jotka puolestaan indusoivat IL-6:ta ja/tai CXCL8:aa, mikä osoittaa tulehdusta estävää luonnetta. Tietojemme mukaan tämä on myös ensimmäinen FGF6:n ja FGF12:n kuvattu rooli keskushermoston hermotulehduksessa. Lisäksi havaittiin FGF23:n noususäätely vasteena Lymen taudin bakteerille. B. burgdorferialtistuminen vähensi myös monia FGF:itä, mukaan lukien FGF 5, 7, 9, 11, 13, 16, 20 ja 21. Jotkin säädellyt FGF:t ovat olleet osallisena vakavan masennushäiriön (MDD) tai dementian kehittymiseen, kun taas alentuneiden FGF:ien on osoitettu heillä on suojaava rooli epilepsiassa, Parkinsonin taudissa, Alzheimerin taudissa, selkäydinvammassa, veri-aivoesteen vakaudessa ja muissa.
Johtopäätökset
Tässä tutkimuksessa osoitamme, että FGFR:t ja FGF:t ovat uusia tulehdusvälittäjien indusoijia Lymen neuroborrelioosissa. On todennäköistä, että ratkaisematon, pitkäaikainen (neuro)-Lyme-infektio voi edistää muiden neurologisten tilojen kehittymistä herkissä yksilöissä joko lisäämällä patogeenisiä FGF:itä tai suppressoimalla parantavia FGF:itä tai molempia.
NEUROBORRELIOOSI VAIKUTTAA SEKÄ KESKUS- ETTÄ ÄÄREISHERMOSTOON
Valvojat: Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Bb
Re: NEUROBORRELIOOSIN KLIINISET MUODOT SAIRAALAPOTILAILLA VUOSINA 2000-2005
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18044338/
Neuroborrelioosin kliiniset muodot sairaalapotilailla vuosina 2000-2005
2007 elokuu; 23(134):103-6.
Piotr Czupryna 1, Justyna Kuśmierczyk , Joanna M Zajkowska , Mariusz Ciemerych , Maciej Kondrusik , Aleksandra Ciemerych , Sławomir A Pancewicz
PMID: 18044338
Abstrakti
Tutkimuksen tarkoitus: Arvioida neuroborrelioosidiagnoosin aiheuttamien potilaiden kliinisten muotojen esiintymistiheyttä sekä laboratorio- ja hermokuvaustuloksia vuosina 2000-2005.
Aineisto ja menetelmät: Retrospektiivisen analyysin kohteena oli 125 potilasta, jotka olivat iältään 21-83 (keskiarvo 49 vuotta), hoidettuja vuosina 2000-2005 Bialystokin lääketieteellisen yliopiston infektiotautien ja neuroinfektioiden laitoksella. Diagnoosi perustui tapaushistoriaan sekä kliiniseen kuvaan ja Borrelia burgdorferin vasta-aineiden esiintymiseen ELISA-testillä (Borrelia IgM ja Borrelia IgG rekombinantti Biomedica). Yksityiskohtaisen analyysin kohteena olivat demografiset tiedot, kliiniset oireet sekä subjektiiviset valitukset, neurologisten tutkimusten tulokset, aivo-selkäydinnesteen (CSF) parametrien tulokset ja serologisten testien tulokset.
Tulokset: Yleisimmät havaitut kliiniset oireet olivat: päänsärky 71 %, huimaus 44 %, aivokalvon oireet 22 % ja neurologinen pareesi 27 % (mukaan lukien kasvojen halvaus -23 %). Tulehduksellisia muutoksia aivo-selkäydinnesteessä lisääntyneen proteiinipitoisuuden ja pleosytoosin muodossa esiintyi 34 %:lla potilaista. Kaikissa tapauksissa B. burgdorferi -bakteerin vasta-aineet olivat läsnä CSF:ssä diagnostisesti merkitsevänä tiitterinä. Borrelia-IgM-vasta-aineita seerumissa havaittiin 55 %:lla potilaista ja antiborrelia-IgG-vasta-aineita 76 %:lla potilaista. 17 %:lla neuroborrelioosipotilaista oli myös puutiaisaivotulehdusvirustartunta. Diagnoosin kannalta ratkaisevien neurologisten oireiden ohella esiintyi samanaikaisesti yleisoireita, kuten heikkous 35 %, nivelsärky 54 % ja pahoinvointi 17 %.
Johtopäätökset: Erythema migransin puuttuminen ei sulje pois neuroborrelioosin olemassaoloa. Oireet, jotka voivat viitata neuroborrelioosiin, eivät ole vain neurologisia oireita, kuten kasvojen halvaus, vaan myös muisti- ja keskittymishäiriöitä sekä yleisoireita.
Neuroborrelioosin kliiniset muodot sairaalapotilailla vuosina 2000-2005
2007 elokuu; 23(134):103-6.
Piotr Czupryna 1, Justyna Kuśmierczyk , Joanna M Zajkowska , Mariusz Ciemerych , Maciej Kondrusik , Aleksandra Ciemerych , Sławomir A Pancewicz
PMID: 18044338
Abstrakti
Tutkimuksen tarkoitus: Arvioida neuroborrelioosidiagnoosin aiheuttamien potilaiden kliinisten muotojen esiintymistiheyttä sekä laboratorio- ja hermokuvaustuloksia vuosina 2000-2005.
Aineisto ja menetelmät: Retrospektiivisen analyysin kohteena oli 125 potilasta, jotka olivat iältään 21-83 (keskiarvo 49 vuotta), hoidettuja vuosina 2000-2005 Bialystokin lääketieteellisen yliopiston infektiotautien ja neuroinfektioiden laitoksella. Diagnoosi perustui tapaushistoriaan sekä kliiniseen kuvaan ja Borrelia burgdorferin vasta-aineiden esiintymiseen ELISA-testillä (Borrelia IgM ja Borrelia IgG rekombinantti Biomedica). Yksityiskohtaisen analyysin kohteena olivat demografiset tiedot, kliiniset oireet sekä subjektiiviset valitukset, neurologisten tutkimusten tulokset, aivo-selkäydinnesteen (CSF) parametrien tulokset ja serologisten testien tulokset.
Tulokset: Yleisimmät havaitut kliiniset oireet olivat: päänsärky 71 %, huimaus 44 %, aivokalvon oireet 22 % ja neurologinen pareesi 27 % (mukaan lukien kasvojen halvaus -23 %). Tulehduksellisia muutoksia aivo-selkäydinnesteessä lisääntyneen proteiinipitoisuuden ja pleosytoosin muodossa esiintyi 34 %:lla potilaista. Kaikissa tapauksissa B. burgdorferi -bakteerin vasta-aineet olivat läsnä CSF:ssä diagnostisesti merkitsevänä tiitterinä. Borrelia-IgM-vasta-aineita seerumissa havaittiin 55 %:lla potilaista ja antiborrelia-IgG-vasta-aineita 76 %:lla potilaista. 17 %:lla neuroborrelioosipotilaista oli myös puutiaisaivotulehdusvirustartunta. Diagnoosin kannalta ratkaisevien neurologisten oireiden ohella esiintyi samanaikaisesti yleisoireita, kuten heikkous 35 %, nivelsärky 54 % ja pahoinvointi 17 %.
Johtopäätökset: Erythema migransin puuttuminen ei sulje pois neuroborrelioosin olemassaoloa. Oireet, jotka voivat viitata neuroborrelioosiin, eivät ole vain neurologisia oireita, kuten kasvojen halvaus, vaan myös muisti- ja keskittymishäiriöitä sekä yleisoireita.