PUUTIAISTAUDEISSA KYSE MUUSTAKIN KUIN BORRELIOOSISTA
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/ark ... elioosista
" Tutkimusuutiset
Puutiaistaudeissa on kyse muustakin kuin borrelioosista
Juuri julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että 65 % borrelioosia sairastavista potilaista tautiasteesta riippumatta reagoi useisiin eri taudinaiheuttajiin yhtä aikaa. Useampi yhtäaikainen puutiaistauti voi mahdollisesti heikentää immuunipuolustusta ja lisätä alttiutta sairastua muiden kuin puutiaisten levittämiin tauteihin."
PUUTIAISTAUDEISSA KYSE MUUSTAKIN KUIN BORRELIOOSISTA
Valvojat:Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Waltari, Bb
PUNKKIEN LEVITTÄMÄT BAKTEERIPATOGEENIT LOUNAIS-SUOMESSA v. 2013-2014
https://parasitesandvectors.biomedcentr ... 016-1449-x
Tutkimus
" Suomessa on tehty vain vähän tutkimuksia, jotka keskittyvät punkkien välittämiin bakteeripatogeeneihin. Tästä johtuen Suomesta ei ole olemassa raportteja monien muualta Euroopasta punkeista löydettyjen punkkien välittämien bakteeripatogeenien esiintymisestä ja esiintyvyydestä. "
Julkaistu:22 maaliskuuta 2016
Punkkien levittämät bakteeripatogeenit Lounais-Suomessa
Jani J. Sormunen ,
Ritva Penttinen
Tero Klemola ,
Jari Hänninen
Ilppo Vuorinen
Maija Laaksonen
Ilari E. Sääksjärvi ,
Kai Ruohomäki &
Eero J. Vesterinen
Loiset ja vektorit
äänenvoimakkuutt
yksityiskohdat
Abstrakti
Tausta
Ixodes ricinus ja Ixodes persulcatus ovat Lymen borrelioosispirokeettien ja useiden muiden zoonoottisten bakteerien tärkeimmät levittäjät Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Tutkimuksia suomalaisten punkkien bakteeripatogeenien seulomisesta on kuitenkin tehty vain vähän. Siksi raportit useiden punkeista muualla Euroopassa ja Venäjällä havaittujen bakteeripatogeenien esiintymisestä ja esiintyvyydestä puuttuvat Suomesta kokonaan. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa uutta tietoa useiden punkkien välittämien bakteeripatogeenien esiintymisestä ja esiintyvyydestä Lounais-Suomesta kerätyissä punkeissa.
Menetelmät
Punkkeja kerättiin vuosina 2013–2014 peitolla raahaamalla 25 paikkakunnalta eri puolilta Lounais-Suomea ja lisäksi koiralta Lempäälässä. Kerätyt punkit tunnistettiin molekylaarisesti ja seulottiin Borrelia burgdorferi sl:n, Borrelia miyamotoin, Rickettsian , Bartonellan ja Candidatus Neoehrlichia mikurensisin suhteen käyttämällä kvantitatiivista PCR:ää. Lisäksi havaittiin Rickettsia spp. sekvensoitiin käyttämällä tavanomaista PCR:ää lajien määrittämiseksi.
Tulokset
Kaikkiaan 3169 punkkia 1174 DNA-näytteestä seulottiin lueteltujen taudinaiheuttajien varalta. Yleisin havaittu bakteeri oli B. burgdorferi ( sl .) (18,5 % nymfa- ja 23,5 % aikuisia punkkeja), jota seurasi Rickettsia spp. (1,1 %; 5,1 %) ja B. miyamotoi (0,51 %; 1,02 %). B. miyamotoi ja Rickettsia spp. toukkanäytteissä havaittiin myös (minimitartuntaaste 0,31 % ja 0,21 %). Havaittu Rickettsia spp. tunnistettiin sekvensoimalla nimellä R. helvetica ja R. monacensis . Kaikki seulotut näytteet olivat negatiivisia Bartonella spp. ja Ca. N. mikurensis.
Johtopäätökset
Tässä tutkimuksessa raportoimme ensimmäistä kertaa Rickettsian esiintymisestä Suomen punkeissa. Lisäksi Rickettsia spp. ja B. miyamotoi löydettiin toukkien punkkinäytteistä, mikä korostaa niiden merkitystä näiden patogeenien vektoreina. Punktitiheysarvioiden ja B. burgdorferin ( sl .) esiintyvyyden vertailut nykyisen tutkimuksen ja edellisen vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen välillä kymmenellä 25:stä tutkimuspaikasta viittaavat siihen, että punkkien määrä ja B. burgdorferi ( sl .) -esiintyvyys lisääntyvät. on esiintynyt ainakin joillakin tutkimuspaikoilla.
Tausta
Punkit (Acari: Ixodida) ovat useiden vakavien zoonoottisten infektioiden ensisijaisia vektoreita maailmanlaajuisesti [ 1 , 2 ]. Hiljattain tehty 335 uutta tartuntatautitapahtumaa koskeva tutkimus osoitti, että 60,3 % uusista sairauksista on zoonooseja ja että zoonoosien määrä kasvaa ajan myötä [ 3 ]. Pohjois-Euroopassa ja Länsi-Venäjällä Borrelia burgdorferi ( sensu lato ) -spirokeettien aiheuttama Lymen borrelioosi on yksi yleisimmistä ja vakavimmista zoonoottisista infektioista, jotka usein vaikuttavat ihmisiin [ 4 ]. B. burgdorferin ( sl .) ensisijaiset vektorit ovat kovapuutiaiset (Ixodidae), Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä erityisesti Ixodes ricinus(Linnaeus, 1758) ja Ixodes persulcatus (Schulze, 1930). Kuitenkin B. burgdorferin ( sl .) lisäksi ixodidien puremat ihmiset voivat saada tartunnan myös useiden muiden bakteerisuvujen taudinaiheuttajilla, jotka voivat ilmaantua erilaisten kliinisten ilmenemismuotojen kautta.
Borrelia -suvun bakteereja esiintyy yleisesti punkeissa kaikkialla maailmassa. Nämä spirokeetat aiheuttavat kahta hyvin määriteltyä ihmisen infektiota: Lymen borrelioosia ja uusiutuvaa kuumetta. Lymen borrelioosin aiheuttaa Borrelia spp. kuuluvat B. burgdorferi ( sl ) -lajikompleksiin. Useita B. burgdorferi ( sl .). Euroopassa on raportoitu I. persulcatus- ja I. ricinus -lajeja , joista useimpien on osoitettu aiheuttavan Lymen borrelioosia [ 5 ] ja niillä tunnetaan säiliöisäntiä [ 6 ]. Viime aikoina Borrelia -laji, joka ei kuuluB. burgdorferi ( sl .) -lajikompleksia on raportoitu kovista punkeista Euroopassa. Tämä laji, Borrelia miyamotoi , kuuluu Borrelia-kuumeen uusiutuvaan ryhmään , jonka leviävät yleensä pehmeät punkit (Argasidae). Sen jälkeen kun taudinaiheuttaja havaittiin ja kuvattiin ensimmäisen kerran kovista punkeista ( Ixodes ovatus ) Japanissa [ 7 ], yli tusinasta Euroopan maasta on julkaistu raportteja B. miyamotoista tai B. miyamotoin kaltaisista bakteereista Ixodes - punkeissa [ 8-10 ]. ]. Lymen borrelioositapaukset ovat suhteellisen yleisiä ja hyvin dokumentoituja [ 4], ihmispotilastapauksia, jotka liittyvät B. miyamotoi -infektioon, on raportoitu vasta äskettäin [ 11-15 ] .
Rickettsia -bakteeri on perinteisesti luokiteltu kahteen ryhmään: spotted fever group (SFG) ja lavantautiryhmään [ 16 ]. Molempien ryhmien lajeja on löydetty kovista punkeista. Euroopassa erityisesti SFG Rickettsia on raportoitu usein questing-punkeista [ 17-21 ] , isäntäeläimistä poistettujen punkkien ruokkimisesta [ 22-24 ] ja isäntäeläinten kudoksesta [ 25 ] . Pohjois-Euroopassa Rickettsia helveticaa on raportoitu Ixodes - punkeista Ruotsissa [ 26-29 ] , Tanskassa [ 30 , 31], Viro [ 32 ] sekä Liettua ja Latvia [ 33 ]. Lisäksi R. monacensis ja Candidatus R. tarasevichiae on raportoitu Viron punkkipopulaatioista [ 32 ]. Espanjasta ja Kiinasta saadut potilastapaukset viittaavat siihen, että kaksi jälkimmäistä Rickettsia spp. pystyvät tarttumaan ihmisiin [ 34 , 35 ].
Bartonella on gramnegatiivisten solunsisäisten bakteerien suku, jonka useiden lajien katsotaan olevan potentiaalisia ihmisille [ 36 ]. I. ricinuksen rooli Bartonella spp . on viime aikoina alkanut saada yhä enemmän tieteellistä huomiota [ 36-42 ] . Vaikka erilaisten Bartonella spp. on löydetty punkeista [ 36 ], punkkien todellinen vektorikompetenssi on osoitettu vain muutamille [ 39 , 43 ].
Candidatus Neoehrlichia mikurensis on Anaplasmataceae-heimoon kuuluva gramnegatiivisten kokkien ehdokaslaji. Ensimmäinen ihmisen tartuntatapaus Euroopassa raportoitiin Ruotsista potilaalla, jolla oli toistuvia kuumeepisodeja [ 44 ]. Tätä seurasivat pian raportit potilastapauksista Sveitsissä ja Saksassa [ 45 , 46 ]. Candidatus N. mikurensis -bakteeria on raportoitu jyrsijöistä ja punkeista Euroopassa, vaikka punkkien todellista vektorikompetenssia ei ole osoitettu [ 47-53 ] . Joissakin mainituissa tutkimuksissa punkeissa ja jyrsijöissä havaitun taudinaiheuttajan suuren esiintyvyyden vuoksi sitä on kuitenkin pidettävä mahdollisena punkkien välittämänä taudinaiheuttajana.
Suomessa on tehty vain vähän tutkimuksia, jotka keskittyvät punkkien välittämiin bakteeripatogeeneihin. Tästä johtuen Suomesta ei ole olemassa raportteja monien muualta Euroopasta punkeista löydettyjen punkkien välittämien bakteeripatogeenien esiintymisestä ja esiintyvyydestä. Borreliasta , Rickettsiasta, Bartonellasta ja Ca. N. mikurensis, julkaistua tietoa esiintyvyydestä suomalaisissa punkeissa on olemassa vain B. burgdorferista ( sl .) ja B. miyamotoista [ 9 , 10 , 54-57 ] . Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa uutta tietoa puutiaisten bakteeripatogeeneista suomalaisissa punkeissa määrittämällä puutiaisten esiintyvyys ja esiintyvyys.Borrelia burgdorferi ( sl ), B. miyamotoi, Rickettsia , Bartonella ja Candidatus Neoehrlichia mikurensis Lounais-Suomesta kerätyissä punkeissa.
Tutkimus
" Suomessa on tehty vain vähän tutkimuksia, jotka keskittyvät punkkien välittämiin bakteeripatogeeneihin. Tästä johtuen Suomesta ei ole olemassa raportteja monien muualta Euroopasta punkeista löydettyjen punkkien välittämien bakteeripatogeenien esiintymisestä ja esiintyvyydestä. "
Julkaistu:22 maaliskuuta 2016
Punkkien levittämät bakteeripatogeenit Lounais-Suomessa
Jani J. Sormunen ,
Ritva Penttinen
Tero Klemola ,
Jari Hänninen
Ilppo Vuorinen
Maija Laaksonen
Ilari E. Sääksjärvi ,
Kai Ruohomäki &
Eero J. Vesterinen
Loiset ja vektorit
äänenvoimakkuutt
yksityiskohdat
Abstrakti
Tausta
Ixodes ricinus ja Ixodes persulcatus ovat Lymen borrelioosispirokeettien ja useiden muiden zoonoottisten bakteerien tärkeimmät levittäjät Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Tutkimuksia suomalaisten punkkien bakteeripatogeenien seulomisesta on kuitenkin tehty vain vähän. Siksi raportit useiden punkeista muualla Euroopassa ja Venäjällä havaittujen bakteeripatogeenien esiintymisestä ja esiintyvyydestä puuttuvat Suomesta kokonaan. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa uutta tietoa useiden punkkien välittämien bakteeripatogeenien esiintymisestä ja esiintyvyydestä Lounais-Suomesta kerätyissä punkeissa.
Menetelmät
Punkkeja kerättiin vuosina 2013–2014 peitolla raahaamalla 25 paikkakunnalta eri puolilta Lounais-Suomea ja lisäksi koiralta Lempäälässä. Kerätyt punkit tunnistettiin molekylaarisesti ja seulottiin Borrelia burgdorferi sl:n, Borrelia miyamotoin, Rickettsian , Bartonellan ja Candidatus Neoehrlichia mikurensisin suhteen käyttämällä kvantitatiivista PCR:ää. Lisäksi havaittiin Rickettsia spp. sekvensoitiin käyttämällä tavanomaista PCR:ää lajien määrittämiseksi.
Tulokset
Kaikkiaan 3169 punkkia 1174 DNA-näytteestä seulottiin lueteltujen taudinaiheuttajien varalta. Yleisin havaittu bakteeri oli B. burgdorferi ( sl .) (18,5 % nymfa- ja 23,5 % aikuisia punkkeja), jota seurasi Rickettsia spp. (1,1 %; 5,1 %) ja B. miyamotoi (0,51 %; 1,02 %). B. miyamotoi ja Rickettsia spp. toukkanäytteissä havaittiin myös (minimitartuntaaste 0,31 % ja 0,21 %). Havaittu Rickettsia spp. tunnistettiin sekvensoimalla nimellä R. helvetica ja R. monacensis . Kaikki seulotut näytteet olivat negatiivisia Bartonella spp. ja Ca. N. mikurensis.
Johtopäätökset
Tässä tutkimuksessa raportoimme ensimmäistä kertaa Rickettsian esiintymisestä Suomen punkeissa. Lisäksi Rickettsia spp. ja B. miyamotoi löydettiin toukkien punkkinäytteistä, mikä korostaa niiden merkitystä näiden patogeenien vektoreina. Punktitiheysarvioiden ja B. burgdorferin ( sl .) esiintyvyyden vertailut nykyisen tutkimuksen ja edellisen vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen välillä kymmenellä 25:stä tutkimuspaikasta viittaavat siihen, että punkkien määrä ja B. burgdorferi ( sl .) -esiintyvyys lisääntyvät. on esiintynyt ainakin joillakin tutkimuspaikoilla.
Tausta
Punkit (Acari: Ixodida) ovat useiden vakavien zoonoottisten infektioiden ensisijaisia vektoreita maailmanlaajuisesti [ 1 , 2 ]. Hiljattain tehty 335 uutta tartuntatautitapahtumaa koskeva tutkimus osoitti, että 60,3 % uusista sairauksista on zoonooseja ja että zoonoosien määrä kasvaa ajan myötä [ 3 ]. Pohjois-Euroopassa ja Länsi-Venäjällä Borrelia burgdorferi ( sensu lato ) -spirokeettien aiheuttama Lymen borrelioosi on yksi yleisimmistä ja vakavimmista zoonoottisista infektioista, jotka usein vaikuttavat ihmisiin [ 4 ]. B. burgdorferin ( sl .) ensisijaiset vektorit ovat kovapuutiaiset (Ixodidae), Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä erityisesti Ixodes ricinus(Linnaeus, 1758) ja Ixodes persulcatus (Schulze, 1930). Kuitenkin B. burgdorferin ( sl .) lisäksi ixodidien puremat ihmiset voivat saada tartunnan myös useiden muiden bakteerisuvujen taudinaiheuttajilla, jotka voivat ilmaantua erilaisten kliinisten ilmenemismuotojen kautta.
Borrelia -suvun bakteereja esiintyy yleisesti punkeissa kaikkialla maailmassa. Nämä spirokeetat aiheuttavat kahta hyvin määriteltyä ihmisen infektiota: Lymen borrelioosia ja uusiutuvaa kuumetta. Lymen borrelioosin aiheuttaa Borrelia spp. kuuluvat B. burgdorferi ( sl ) -lajikompleksiin. Useita B. burgdorferi ( sl .). Euroopassa on raportoitu I. persulcatus- ja I. ricinus -lajeja , joista useimpien on osoitettu aiheuttavan Lymen borrelioosia [ 5 ] ja niillä tunnetaan säiliöisäntiä [ 6 ]. Viime aikoina Borrelia -laji, joka ei kuuluB. burgdorferi ( sl .) -lajikompleksia on raportoitu kovista punkeista Euroopassa. Tämä laji, Borrelia miyamotoi , kuuluu Borrelia-kuumeen uusiutuvaan ryhmään , jonka leviävät yleensä pehmeät punkit (Argasidae). Sen jälkeen kun taudinaiheuttaja havaittiin ja kuvattiin ensimmäisen kerran kovista punkeista ( Ixodes ovatus ) Japanissa [ 7 ], yli tusinasta Euroopan maasta on julkaistu raportteja B. miyamotoista tai B. miyamotoin kaltaisista bakteereista Ixodes - punkeissa [ 8-10 ]. ]. Lymen borrelioositapaukset ovat suhteellisen yleisiä ja hyvin dokumentoituja [ 4], ihmispotilastapauksia, jotka liittyvät B. miyamotoi -infektioon, on raportoitu vasta äskettäin [ 11-15 ] .
Rickettsia -bakteeri on perinteisesti luokiteltu kahteen ryhmään: spotted fever group (SFG) ja lavantautiryhmään [ 16 ]. Molempien ryhmien lajeja on löydetty kovista punkeista. Euroopassa erityisesti SFG Rickettsia on raportoitu usein questing-punkeista [ 17-21 ] , isäntäeläimistä poistettujen punkkien ruokkimisesta [ 22-24 ] ja isäntäeläinten kudoksesta [ 25 ] . Pohjois-Euroopassa Rickettsia helveticaa on raportoitu Ixodes - punkeista Ruotsissa [ 26-29 ] , Tanskassa [ 30 , 31], Viro [ 32 ] sekä Liettua ja Latvia [ 33 ]. Lisäksi R. monacensis ja Candidatus R. tarasevichiae on raportoitu Viron punkkipopulaatioista [ 32 ]. Espanjasta ja Kiinasta saadut potilastapaukset viittaavat siihen, että kaksi jälkimmäistä Rickettsia spp. pystyvät tarttumaan ihmisiin [ 34 , 35 ].
Bartonella on gramnegatiivisten solunsisäisten bakteerien suku, jonka useiden lajien katsotaan olevan potentiaalisia ihmisille [ 36 ]. I. ricinuksen rooli Bartonella spp . on viime aikoina alkanut saada yhä enemmän tieteellistä huomiota [ 36-42 ] . Vaikka erilaisten Bartonella spp. on löydetty punkeista [ 36 ], punkkien todellinen vektorikompetenssi on osoitettu vain muutamille [ 39 , 43 ].
Candidatus Neoehrlichia mikurensis on Anaplasmataceae-heimoon kuuluva gramnegatiivisten kokkien ehdokaslaji. Ensimmäinen ihmisen tartuntatapaus Euroopassa raportoitiin Ruotsista potilaalla, jolla oli toistuvia kuumeepisodeja [ 44 ]. Tätä seurasivat pian raportit potilastapauksista Sveitsissä ja Saksassa [ 45 , 46 ]. Candidatus N. mikurensis -bakteeria on raportoitu jyrsijöistä ja punkeista Euroopassa, vaikka punkkien todellista vektorikompetenssia ei ole osoitettu [ 47-53 ] . Joissakin mainituissa tutkimuksissa punkeissa ja jyrsijöissä havaitun taudinaiheuttajan suuren esiintyvyyden vuoksi sitä on kuitenkin pidettävä mahdollisena punkkien välittämänä taudinaiheuttajana.
Suomessa on tehty vain vähän tutkimuksia, jotka keskittyvät punkkien välittämiin bakteeripatogeeneihin. Tästä johtuen Suomesta ei ole olemassa raportteja monien muualta Euroopasta punkeista löydettyjen punkkien välittämien bakteeripatogeenien esiintymisestä ja esiintyvyydestä. Borreliasta , Rickettsiasta, Bartonellasta ja Ca. N. mikurensis, julkaistua tietoa esiintyvyydestä suomalaisissa punkeissa on olemassa vain B. burgdorferista ( sl .) ja B. miyamotoista [ 9 , 10 , 54-57 ] . Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa uutta tietoa puutiaisten bakteeripatogeeneista suomalaisissa punkeissa määrittämällä puutiaisten esiintyvyys ja esiintyvyys.Borrelia burgdorferi ( sl ), B. miyamotoi, Rickettsia , Bartonella ja Candidatus Neoehrlichia mikurensis Lounais-Suomesta kerätyissä punkeissa.