Helsingin Yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin yhteys yleisen geenimuodon ja borrelioosin välillä

[Jatta1001]

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/geen ... QABHa2JQ8h

Lue lisää yllä olevasta linkistä

Geenitutkimuksessa tunnistettiin proteiini, joka voi suojata punkkien levittämältä taudilta
Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin yhteys yleisen geenimuodon ja borrelioosin eli Lymen taudin välillä. Iholle erittyvät proteiinit vaikuttavat borrelioosin riskiin ja antavat viitteitä mahdollisesta uudesta puolustusmekanismista.

Tutkimus osoitti, että SCGB1D2-geeni tuottaa iholle ja hikeen erittyvää sekretoglobiiniproteiinia, joka hillitsee borrelioosibakteerien kasvua. Geenin heikommin toimiva muoto lisää borrelioosin riskiä.

Borrelioosi on punkkien, kuten suomalaisen puutiaisen, levittämä Borrelia-suvun bakteerien aiheuttama tartuntatauti. Suomalaisten arvellaan saavan yli miljoona punkin puremaa vuosittain. Valtaosa puremista ei johda borrelioosiin, mutta tartunnan saa silti arviolta noin 10 000 suomalaista vuosittain.
Hanna Ollilan vetämässä tutkimuksessa haluttiin selvittää mahdollisia biologisia tekijöitä, jotka altistavat borrelioosille.

Borrelioositartuntaan liittyi kaksi tärkeää immuunijärjestelmän toimintaa säätelevää geenialuetta: HLA-geenit, jotka auttavat puolustautumaan tarkasti eri taudinaiheuttajia vastaan sekä TLR1-geenialue, joka säätelee elimistön ja puolustussolujen sytokiinivasteita.
Kenties yllättävin, mutta selkein löydös saatiin kuitenkin sekretoglobiinia tuottavaan SCGB1D2-geeniin. Tulos herättikin välittömästi tutkijoiden mielenkiinnon.

– Sekretoglobiinit ovat eritettäviä proteiineja, joita tyypillisesti esiintyy hengitysteissä, iholla ja eritteissä. Muut saman geeniperheen jäsenet vaikuttavat esimerkiksi hengitystieinfektioihin, mutta tästä 1D2-jäsenestä emme tienneet aiemmin juuri mitään.
Sekä suomalaisessa että virolaisessa väestössä havaittiin, että SCGB1D2-geenin huonommin toimiva geenimuoto lisäsi väestötasolla borrelioosiriskiä noin kahdellakymmenellä prosentilla. Vaikutusta minkään muun infektion tai sairauden riskiin ei sen sijaan nähty.
– On tärkeä muistaa, että tämä löydös ei kerro yksilön tautiriskistä, vaan auttaa ymmärtämään biologisia reittejä sekä löytämään uusia tautimekanismeja, Ollila toteaa.
– Proteiini on mielenkiintoinen, koska se vaikuttaa vain borrelioosiriskiin. Tämä löydös voi mahdollistaa varautumisen siihen, jos ilmaston lämmetessä punkkien määrä lisääntyy ja borrelioosi yleistyy, kertoo tutkimuksessa mukana ollut evoluutiobiologi, akatemiatutkija Tuomas Aivelo.