Punkit ja Borrelioosi ovat monipuolisesti esillä MTV3:n STUDIO 55 -sivuilla. Sivuilla esitetään erilaisia näkemyksiä/tutkimuksia Borrelioosista.
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkel ... -aiheuttaa
Tällaisia oireita borrelia-bakteeri aiheuttaa
03.06.2012 19:00
Borrelia-bakteerin aiheuttamat oireet ovat moninaisia ja voivat esiintyä ympäri kehoa. Usein kyseistä bakteeria ei osata edes epäillä, sillä se ei välttämättä aiheuta iho-oireita. Oireet alkavat vasta viikkojen päästä, eikä niitä osata yhdistää punkin puremaan.
Terveystieteen tohtori ja tutkija Soile Juvonen kertoo, että borrelioosin ensimmäinen oire on joillakin punkin piston ympärille kehittyvä, vähitellen laajeneva tasainen tai rengasmainen ihon punoitus.
Ihomuutokset voivat olla minkä muotoisia tahansa, ja niitä voi tulla myöhemmin useita ja muuallekin kuin pistokohdan lähettyville.
? On kuitenkin muistettava, että vaikka tartunnan olisi saanutkin, ei ihomuutosta välttämättä tule lainkaan. Bakteeri on siinä tapauksessa mennyt suoraan verenkiertoon ja syvemmälle kudoksiin. Jos punkkilöydöksen jälkeen, muutaman viikon sisällä, ilmaantuu kuumetta, lihaskipua tai muita flunssankaltaisia oireita, kannattaa hakeutua nopeasti lääkäriin, Juvonen huomauttaa.
Tällaisia oireita borrelia-bakteeri aiheuttaa
Nuori urospuutiainen.
Taudin myöhäisoireet ilmaantuvat vähitellen, jopa vuosien kuluttua tartunnasta. Yleisimmin ne ilmenevät hermoston, nivelten, ihon tai sydämen alueella. Oireet voivat olla hyvin moninaiset, ja niiden kesto ja voimakkuus voivat vaihdella. Tyypillisiä ovat esimerkiksi voimakkaat kivut jaloissa tai selässä, tuntohäiriöt, rakon häiriöt, halvaukset sekä päänsärky.
? Borrelia-bakteeri hakeutuu usein keskushermostoon, aivoihin ja selkäytimeen ja voi aiheuttaa niissä tulehdustiloja, kuten aivokalvontulehduksia ja hermojuuritulehduksia. Lisäksi saattaa esiintyä neuropsykiatrisia oireita, kuten kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennus tai pakko-oireet, Juvonen kertoo.
Bakteeri voi levitä välittömästi
Maailmalla ennustetaan, että on tulossa paha punkkikesä. Punkkien määrä riippuu muun muassa ilmasto-olosuhteista ja tarjolla olevista isäntäeläimistä.
? Punkit viihtyvät parhaiten kosteassa, 5?25 asteen lämmössä. Kuivassa ne kuolevat nopeasti, Juvonen sanoo.
Punkki saa borrelia-bakteerin esimerkiksi jyrsijöistä, linnuista, oravista tai peuroista. Kun bakteeri on päässyt naaraspunkkiin, bakteeri voi siirtyä myös sen muniin. Muun muassa sen vuoksi punkin kaikki kolme kehitysvaihetta voivat tartuttaa borrelia-bakteereita.
? Yleensä puhutaan, että punkin on täytynyt olla kiinnittyneenä ihossa useita tunteja, jotta bakteeri leviää ihmiseen. Bakteeri voi kuitenkin siirtyä nopeamminkin. Borrelia-bakteerin löytäjän mukaan viidestä kymmeneen prosentilla punkeista bakteeria on jo sylkirauhasissa. Tällöin tartunta voi tapahtua välittömästi pureman jälkeen, Juvonen kertoo.
Studio55.fi/Anette Lehmusruusu
Kuvat: Colourbox.com ja Lehtikuva
--------------------------------------------------------------------------------------
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkel ... ulkomailta
Suomessa testit eivät vakuuta ? Borrelioosiin haetaan apua ulkomailta
03.06.2012 17:00
Saksassa tehtäviin testeihin luotetaan.
Borrelia-bakteeria testataan vasta-ainetesteillä. Keski-Euroopassa tai Yhdysvalloissa testien kirjo on laajempi kuin Suomessa, joten potilaat saattavat hakea apua sairauteensa ulkomailta.
Jos haluaa testata, sairastaako borrelioosia, voi tehdä yksityisesti 100?150 euroa maksavat testit. Niihin ei tarvitse lähetettä.
? Suomessa tehtävä testi on vasta-ainetesti. Vasta-ainetestejä käytetään muun muassa siksi, että ne ovat edullisia ja helppokäyttöisiä, sanoo terveystieteen tohtori ja tutkija Soile Juvonen.
Suomessa testit eivät vakuuta ? Borrelioosiin haetaan apua ulkomailta
Vasta-ainereaktioon perustuvat menetelmät eivät kuitenkaan ole osoittautuneet borrelioosin diagnostiikassa kovinkaan luotettaviksi. Siihen on useita syitä.
Borrelia-bakteeri hakeutuu nopeasti jo varhaisvaiheessa sellaisiin paikkoihin, joissa sen kontakti immuunijärjestelmään on vähäistä, ja näin ollen myös vasta-ainereaktio on heikko. Borrelia-bakteerin on myös havaittu muuntuvan sellaisiin muotoihin, joissa immuunijärjestelmä ei tunnista sitä.
Vasta-ainetestit eivät ole herkkiä toteamaan erilaisia borreliabakteerin alalajeja, joten vääriä negatiivisia tuloksia voi esiintyä.
? Negatiivinen vasta-ainetulos voi johtua myös siitä, että henkilön vasta-aineiden tuotanto on heikentynyt jonkin muun perustaudin, kroonisen infektion tai lääkityksen vuoksi, Juvonen selvittää.
Eri laboratorioista saadut vasta-ainemääritykset saattavat poiketa toisistaan hyvin paljon, sillä testit eivät ole standardoituja. Lisäksi laboratoriot määrittelevät itse mikä on diagnostisesti merkitsevä vasta-ainepitoisuuden nousu.
Vasta-ainetestien epäluotettavuudesta on ilmestynyt vuosien aikana kymmeniä julkaisuja. Testejä tulisikin pitää ainoastaan muita diagnostisia menetelmiä täydentävänä eikä pääasiallisena diagnostisena menetelmänä.
Suomessa testit eivät vakuuta ? Borrelioosiin haetaan apua ulkomailta
Testeihin ulkomaille
Bakteerin aiheuttaman infektion vaarallisuus, testien luotettavuus, taudin kroonistuminen ja hoidon valitseminen riippuvat Juvosen mukaan siitä, kenen kanssa aiheesta puhuu. Aiheeseen vihkiytyneet tutkijat ja lääkärit ovat jakautuneet näkemyksissään kahteen leiriin.
? Siihen on monia syitä, kuten esimerkiksi taloudelliset intressit, diagnostiikkaan ja testien luotettavuuteen liittyvät ongelmat, taudin monimuotoisuus sekä pitkien hoitojen kalleus, Juvonen luettelee.
Tästä syystä potilaiden on vaikea saada syynmukaista diagnoosia ja hoitoja. Jotkut sairastuneet hoidattavatkin itse itseään lääke- tai lääkkeettömillä hoidoilla ja hakeutuvat Keski-Euroopan Borrelioosiklinikoille.
? Suomesta on lähtenyt monia Borrelioosiin sairastuneita laboratoriotesteihin tai hoitoon ulkomaille. He ovat menneet Saksaan, Puolaan, Yhdysvaltoihin, Venäjälle tai Norjaan. Saksaan todennäköisesti eniten, Juvonen kertoo.
Kokemukset positiivisia
Borrelioosijärjestön jäsensivuilla muutamat henkilöt kertovat kokemuksistaan Saksan Borrelioosiklinikalta Augsburgista. Kokemukset olivat olleet positiivisia, ja suurin osa kirjoittajista oli kyennyt palaamaan työelämään.
Osalla sairastuneista Suomessa tehdyt borreliatestit ovat olleet negatiiviset tai raja-arvoiset. Kun heidät on testattu uudelleen ? joskus jopa useammassa toisessa EU-maassa tai Yhdysvalloissa ? testit ovat monissa tapauksissa olleet positiiviset.
On myös joitakin Parkinson tapauksia, joissa Suomessa negatiivisen borreliatestin saaneet ovat lähettäneet verinäytteensä Saksaan lisätutkimuksiin. Eräs neurologisia oireita sairastanut henkilö sai Suomessa negatiiviset testitulokset, mutta Saksassa kaksi testiä vahvisti borrelia-bakteerin aiheuttaman infektion.
? Ulkomailla suoritettuja testituloksia ei ole kuitenkaan aina otettu Suomessa vakavissaan, eivätkä sairastuneet ole saaneet hoitoa. Siinä yksi syy siihen miksi osa sairastuneista joutuu hakemaan hoitoa muualta kuin Suomesta, Juvonen toteaa.
Studio55.fi/Anette Lehmusruusu
Kuvat: Colourbox.com
---------------------------------------------------------------------------------------------
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkel ... ensioireet
Terveystieteen tohtori: Tämä vakava sairaus voikin olla borrelioosia
03.06.2012 16:00
Parkinsonin tautiin liittyy liikkeiden hidastuminen ja tyypillinen lihasjäykkyys.
Punkin puremasta leviävä borrelia-bakteeri voi aiheuttaa neurologisia oireita. Tapaukset saatetaan diagnosoida virheellisesti esimerkiksi Parkinsonin taudiksi.
Terveystieteen tohtori ja tutkija Soile Juvonen on tutkinut pitkään puutiaisten eli kansankielellä punkkien välittämiä infektioita. Niistä merkittävin on borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi.
Useille neurologisille sairauksille, kuten Parkinsonin taudille, tyypillisten oireiden taustalta voi löytyä borrelia-bakteeri. Myös muut bakteerit ja virukset voivat kuitenkin olla oireiden taustalla. Se tiedetään, että esimerkiksi punkinpureman välityksellä ihminen voi saada elimistöönsä lukuisia eri taudinaiheuttajia.
? Borrelioosissa onkin, useiden tutkijoiden mielestä, useimmiten kyse monimikrobiongelmasta. Erityisen paljon löytyy tutkimuksia borrelia-bakteerin mahdollisesta yhteydestä MS-, ALS- ja dementian tai Alzheimerin tauteihin, Juvonen kertoo.
Eräässä vastikään julkaistussa tutkimuksessa havaittiin vahva yhteys spirokeetta-bakteerien ja dementian välillä. Koska antibioottihoitoja ja tulehduksia hillitseviä hoitoja on saatavilla, voidaan dementiaa pyrkiä tutkijoiden mukaan hoitamaan samalla tavoin kuin kuppaa.
Oireiden syytä ei selvitetä perusteellisesti
Borrelia-bakteerin aiheuttamia neurologisia oireita kutsutaan neuroborrelioosiksi. Suuressa osassa eurooppalaisista borrelioositapauksista esiintyy neurologisia oireita.
Kun ihmiselle tulee vapinaa, jäykkyyttä ynnä muita oireita, hän saa yleensä oireidenmukaisen diagnoosin ja hoidon. Harvoin edes tutkitaan esimerkiksi borrelia-bakteerin yhteyttä oireisiin.
? Yhtenä ongelma on se, että tyydytään hoitamaan oiretta, eikä pyritä missään vaiheessa selvittämään perusteellisesti, mikä oireiden aiheuttaja voisi olla, Juvonen toteaa.
Borrelia-bakteerin aiheuttamia kuolemantapauksia on raportoitu lukuisia. Borrelia-bakteerin osuutta potilaan oireisiin ja kuolemaan ei normaalisti kuitenkaan selvitetä, mikäli omaiset eivät sitä nimenomaan vaadi.
? Kuolemansyytutkimuksissa saatetaan esimerkiksi todeta aivoinfarkti. Jos asiaa tutkittaisiin tarkemmin, saatettaisiin huomata, että aivoinfarktin on aiheuttanut borrelia-bakteeri, Juvonen selvittää.
Asiasta on olemassa myös suomalainen potilastapaus jossa lopullinen kuolinsyy oli neuroborrelioosiin liittyvän verisuonitulehduksen aiheuttama aivoinfarkti. Asiaa lähdettiin selvittämään nimenomaan omaisten vaatimuksesta.
Hoidetaan antibiooteilla
Juvosen kollega Australiasta kysyi muilta tutkijoilta neuvoa seuraavaan erikoiseen tapaukseen. Mies oli sairastanut Parkinsonin tautia yli kymmenen vuotta. Hän joutui toisen syyn takia vatsaleikkaukseen. Hänelle annettiin ennen leikkausta suonensisäisesti infektioriskin vuoksi antibioottia.
Hoidon aikana, monen vuoden jälkeen, potilaan Parkinson oireet hävisivät nopeasti. Hän alkoi kääntyä, puhua, nauraa, kirjoittaa ja liikkua.
? Borrelioosin hoidossa käytetään antibiootteja. Taudin vaiheesta ja oireista riippuen hoito on joko suun kautta otettavaa tai suonensisäistä antibioottia, Juvonen selvittää.
Monien potilaiden kohdalla nykyiset antibioottihoidot eivät ole kuitenkaan tuottaneet tulosta. Oireiden jatkuminen tai diagnostiikkaan liittyvät ongelmat ovat pakottaneet monet etsimään apua ulkomailta. Useiden kohdalla se on merkinnyt matkustamista esimerkiksi Saksaan, jossa toimii muutamia borrelioosiklinikoita.
Kannattaisi ainakin harkita
? Eräs suomalainen mies otti minuun yhteyttä koska hänellä oli Parkinsonin tauti. Kerroin borrelia-bakteerin mahdollisuudesta. Hän teetti borreliatestit, ja vaikka virheellisiä negatiivisia testituloksia esiintyy suhteellisen usein, hänen kohdallaan testit olivat positiiviset, Juvonen kertoo.
Toinen neurologeista otti asian vakavissaan ja aloitti nopeasti suonensisäisen antibioottihoidon. Maailmalla joillakin klinikoilla antibioottihoitoa jatketaan niin kauan kunnes oireet ovat poissa. Suomessa hoidonsaanti, varsinkaan pitkien tai yhdistelmäantibioottihoitojen, ei ole itsestään selvää.
Suomessa todetaan vuodessa noin 1 400 borrelia-bakteeritapausta. Ruotsissa vastaava virallinen luku on 10 000, mutta on todennäköistä, että tapauksia on 30 000?40 000. Suomessa tapauksia on varmasti enemmän, mutta tapauksia ei raportoida systemaattisesti.
Amerikkalainen tutkija tutki Alzheimeriin kuolleilta henkilöiltä otettuja aivoleikkeitä. Kahdeksasta leikkeestä seitsemässä oli borrelia-bakteeria.
? Borrelia-bakteerin mahdollinen osuus neurologisiin sairauksiin tulisi ottaa huomioon, Juvonen toteaa.
Studio55.fi/Anette Lehmusruusu
Punkin puremasta 50 vuoden sairauspiina: Eskon tauti ei hellitä koskaan
Tällaisia oireita borrelia-bakteeri aiheuttaa
Näistä paikoista löytyy eniten punkkeja Suomessa − katso, onko kotikuntasi listalla!
Kuusi uskomusta: Mitä tehdä, kun punkki puree − totta vai tarua?
Näin tunnistat punkkitautien ensioireet
Estääkö punkkirokote tartunnat? Lue kuinka moni sairastuu Suomessa!
Puutiaisen elämä koostuu kolmesta vaiheesta − Lue, milloin verenimijä on vaarallisimmillaan
Uusi puutiaislaji idästä on levittäytymässä Suomeen
Kuvat: Colourbox.com
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.
-------------------------------------------------------
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkel ... ensioireet
Näin tunnistat punkkitautien ensioireet
03.06.2012 13:00
Borrelioosissa ihmiseen tarttuu bakteeri, puutiaisaivokuumeessa virus.
Punkit levittävät pääasiassa kahta tautia: borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Tarkkaile näitä merkkejä, jos epäilet tartuntaa.
Näin tunnistat punkkitautien ensioireet
Borrelioosi
Noin viikon kuluttua punkin puremasta puremakohdan ympärille alkaa vähitellen laajeta punainen ihomuutos, erythema migrans eli EM. Jos tällaisen ihottuman havaitsee, on mentävä välittömästi lääkäriin. Tässä vaiheessa tauti on vielä hoidettavissa 2?3 viikon antibioottikuurilla.
Noin puolelle sairastuneista ei kehity ihottumaa borreliabakteerista huolimatta. Flunssa, lihaskipu, päänsärky tai kuume noin kuukauden sisällä punkin puremasta ovat yhtä lailla syitä hakeutua hoitoon.
Kun oireet huomataan näin varhaisessa vaiheessa ja niihin syödään antibioottikuuri, borrelioosi etenee myöhäisvaiheeseen vain hyvin harvoin. Jos niin kuitenkin käy, siihen voi mennä jopa vuosia.
Näin tunnistat punkkitautien ensioireet
Puutiaisaivokuume
Puutiaisaivokuume aiheuttaa yleensä lievää kuumetta tai muita tulehdusoireita noin viikon kuluttua punkin puremasta. Oireet myös kestävät noin viikon. Tauti päättyy tähän noin 70?90 prosentilla viruksen saaneista.
Jos tauti etenee, varsinainen aivokuumevaihe iskee muutaman viikon kuluttua ensioireista. Siihen kuuluu korkean kuumeilun, päänsäryn ja niskajäykkyyden lisäksi joskus myös tajunnanhäiriöitä, pahoinvointia, valonarkuutta, kouristuksia tai halvauksia.
Taudinkuva vaihtelee: jotkut selviävät kuumeilulla, joillekin kehittyy aivokalvontulehdus. Tätä kestää noin pari viikkoa.
Virustautiin ei ole varsinaista hoitoa, mutta jälkioireet jäävät harvoin pysyviksi tai vakaviksi. Potilaista 2?10 prosentille kehittyy pysyvä halvaus. Pohjoismaissa kuolleisuus on yhdestä kahteen prosentti
STUDIO 55 Useita artikkeleita Borrelioosista
Valvojat: Jatta1001, Borrelioosiyhdistys, Bb
-
borrelioosi
Punkin puremasta 50 vuoden sairauspiina: Eskon tauti ei hellitä koskaan
03.06.2012 18:00
Punkkivaara vaanii kesäisin heinikossa.
Punkin purema voi johtaa pysyvään terveyshaittaan. 80-vuotias Esko Posti on kärsinyt jo vuosikymmenet borrelioosin aiheuttamista kävelyvaikeuksista. Miksi borrelioosista ei tiedetä eikä siihen suhtauduta vakavasti, Esko ihmettelee.
Esko Posti joutui punkin puremaksi jo lähes 50 vuotta sitten kesäpaikassaan Simon Karsikkoniemessä. Myöhemmin hänelle on selvinnyt, että alueella vallitsee suuri punkkivaara.
? Menin silloin Länsipohjan keskussairaalaan ja näytin puremaa. Minulle sanottiin, että ei se mitään haittaa, ja etteivät he tiedä, mikä se on, Esko muistelee.
Haittaa kuitenkin aiheutui. Eskon kävely alkoi hankaloitua, ja pahimmillaan hänellä oli jopa liikuntakyvyttömyyttä.
? Jos oli esimerkiksi pikkuisenkin vastamäkeä, en päässyt kulkemaan, Esko kuvailee.
Syytä oireiluun ei keksitty, vaikka miehellä epäiltiin niin reumaa kuin Parkinsonin tautiakin.
? Olin reumasairaalassa tutkittavana viikon ja söin vahvoja lääkkeitä, Esko muistelee.
Hän melkein joutui selkäleikkaukseenkin ennen kuin todettiin, ettei vika ole selässäkään.
? Loppujen lopuksi epäiltiin kaikkea, hän huokaa.
Nyt Esko tietää, että borrelioosi on suuri matkija: oireet voivat muistuttaa niin MS-taudin, fibromyalgian, Parkinsonin taudin kuin Alzheimerinkin tunnusmerkkejä.
Punkin puremasta 50 vuoden sairauspiina: Eskon tauti ei hellitä koskaan
Diagnoosi helpotti
Vasta 1980?90-lukujen vaihteessa Esko keksi pyytää borrelioosi-testiä. Hänen borrelia-arvonsa olivatkin koholla, mutta mitään ei silti osattu tehdä. Vasta vuonna 2010 Esko sai vihdoin suonensisäisen antibioottikuurin borrelioosiin. Kolmen viikon kuuri teki lopun monta vuosikymmentä jatkuneesta piinasta.
? Olin kuin uudestaan syntynyt! Tervehdyin ja olin niin iloinen, otin juoksuaskelia.
Ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Eskon oireet ovat nyt palanneet, eikä hänelle ole suostuttu antamaan uutta antibioottikuuria.
? Sanottiin, että olet jo saanut sen verran, että nyt riittää. Amerikassa on sellainen käytäntö, että antibioottia annetaan borrelioosiin jopa vuosikausia, Esko ihmettelee.
Hänestä Suomessa ei ylipäänsä osata varoa punkkeja ? toisin on esimerkiksi Eskon lankomiehen kotimaassa Sveitsissä.
? Sveitsissä aina ilmoitetaan mille alueille ei saa mennä käyskentelemään punkkivaaran vuoksi.
Eskoa mietityttää, miksi borrelioosia ei tiedosteta ja miksi tautiin ei suhtauduta sen vaativalla vakavuudella.
? Borrelioosista ei pääse koskaan eroon, hän huokaa.
03.06.2012 18:00
Punkkivaara vaanii kesäisin heinikossa.
Punkin purema voi johtaa pysyvään terveyshaittaan. 80-vuotias Esko Posti on kärsinyt jo vuosikymmenet borrelioosin aiheuttamista kävelyvaikeuksista. Miksi borrelioosista ei tiedetä eikä siihen suhtauduta vakavasti, Esko ihmettelee.
Esko Posti joutui punkin puremaksi jo lähes 50 vuotta sitten kesäpaikassaan Simon Karsikkoniemessä. Myöhemmin hänelle on selvinnyt, että alueella vallitsee suuri punkkivaara.
? Menin silloin Länsipohjan keskussairaalaan ja näytin puremaa. Minulle sanottiin, että ei se mitään haittaa, ja etteivät he tiedä, mikä se on, Esko muistelee.
Haittaa kuitenkin aiheutui. Eskon kävely alkoi hankaloitua, ja pahimmillaan hänellä oli jopa liikuntakyvyttömyyttä.
? Jos oli esimerkiksi pikkuisenkin vastamäkeä, en päässyt kulkemaan, Esko kuvailee.
Syytä oireiluun ei keksitty, vaikka miehellä epäiltiin niin reumaa kuin Parkinsonin tautiakin.
? Olin reumasairaalassa tutkittavana viikon ja söin vahvoja lääkkeitä, Esko muistelee.
Hän melkein joutui selkäleikkaukseenkin ennen kuin todettiin, ettei vika ole selässäkään.
? Loppujen lopuksi epäiltiin kaikkea, hän huokaa.
Nyt Esko tietää, että borrelioosi on suuri matkija: oireet voivat muistuttaa niin MS-taudin, fibromyalgian, Parkinsonin taudin kuin Alzheimerinkin tunnusmerkkejä.
Punkin puremasta 50 vuoden sairauspiina: Eskon tauti ei hellitä koskaan
Diagnoosi helpotti
Vasta 1980?90-lukujen vaihteessa Esko keksi pyytää borrelioosi-testiä. Hänen borrelia-arvonsa olivatkin koholla, mutta mitään ei silti osattu tehdä. Vasta vuonna 2010 Esko sai vihdoin suonensisäisen antibioottikuurin borrelioosiin. Kolmen viikon kuuri teki lopun monta vuosikymmentä jatkuneesta piinasta.
? Olin kuin uudestaan syntynyt! Tervehdyin ja olin niin iloinen, otin juoksuaskelia.
Ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Eskon oireet ovat nyt palanneet, eikä hänelle ole suostuttu antamaan uutta antibioottikuuria.
? Sanottiin, että olet jo saanut sen verran, että nyt riittää. Amerikassa on sellainen käytäntö, että antibioottia annetaan borrelioosiin jopa vuosikausia, Esko ihmettelee.
Hänestä Suomessa ei ylipäänsä osata varoa punkkeja ? toisin on esimerkiksi Eskon lankomiehen kotimaassa Sveitsissä.
? Sveitsissä aina ilmoitetaan mille alueille ei saa mennä käyskentelemään punkkivaaran vuoksi.
Eskoa mietityttää, miksi borrelioosia ei tiedosteta ja miksi tautiin ei suhtauduta sen vaativalla vakavuudella.
? Borrelioosista ei pääse koskaan eroon, hän huokaa.