KYMEN SANOMAT: PUNKKITAUTITILASTOT EIVÄT KERRO KOKO TOTUUTTA

[Tiina]

Punkkitautitilastot eivät kerro koko totuutta

Tilastointikäytännöt vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin, ja punkkien kesä jatkuu yhä. Rokotetta on myyty ennätysmäärä.

KYMEN SANOMAT

Julkaistu 23.8.2011

Riina Holtari

KOTKA/HAMINA. Kuluvan kesän punkkiongelmista on vielä liian aikaista tehdä tieteellisiä päätelmiä. Se kuitenkin tiedetään, että Kotkan ja Haminan seudulla ihmiset ovat hankkineet puutiaisaivokuumeelta suojaavaa rokotetta moninkertaisesti edellisvuoteen verrattuna.

Koko Suomessa on heinäkuun loppuun mennessä raportoitu 28 puutiaisaivokuumetapausta, Kymenlaaksosta ei yhtään. Borrelioositapauksia on koko maassa 510, Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 30.

Kun alkuvuoden luvut suhteuttaa asukaslukuun, vaikuttaa Kymenlaakso olevan melkoista borrelia-aluetta. Tapauksia on täällä 16,80 sataatuhatta asukasta kohti. Koko maan keskiarvo on 10,03 tapausta.

Kymenlaaksoa isompi suhdeluku on vain Ahvenanmaalla. Siellä se on tosin aivan omaa luokkaansa: 619,17 tapausta sataatuhatta asukasta kohti.

ZOONOOSIVIROLOGIAN professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta kehottaa kuitenkin suhtautumaan tilasto- ja suhdelukuihin maltillisesti. Vain osa tapauksista päätyy Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään tartuntatautitilastoon.

- Diagnosointi- ja raportointitavat vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Läheskään kaikista borrelioosiepäilyistä ei oteta laboratoriokokeita. Ei tarvitsekaan ottaa, jos diagnoosi on selvä. Aina kaikkia tapauksia ei myöskään raportoida eteenpäin, sanoo Vapalahti.

ASIANTUNTIJAN mukaan punkkikesä on myös pahasti kesken. Aiempina vuosina borreliaa on ilmaantunut eniten elo-marraskuussa. Punkkien levittämän toisen taudin, puutiaisaivokuumeen, esiintymishuippu on yleensä osunut elo-syyskuuhun.

Kymenlaakson punkkimääristä Vapalahdella kuitenkin on arvio.

- Se tiedetään, että punkit viihtyvät saaristossa ja rannikolla, myös suurilla järvillä. Sisämaassa niitä on vähemmän. Sekin on havaittu, että suotuisissa saaristo-olosuhteissa punkkien borrelioosin kantajuus lisääntyy. Tauti siis siirtyy paremmin punkkisukupolvelta toiselle.

HELSINGIN YLIOPISTON punkkitutkijat kävivät alkukesästä Kotkassa keräämässä punkkeja ja jyrsijöitä. Näytteiden tutkiminen on vielä kesken, mutta tutkijat ovat jo pystyneet vahvistamaan yhden ennakkopäätelmänsä.

Kotkan seudulla elää Ixcodes ricinus -punkkilajia, siis läntistä kantaa. Tutkijoille vielä tuntemattomasta syystä punkkikannat elävät maantieteellisesti päinvastoin kuin luulisi. Länsirannikolta on tavattu itäisiä taigapuutiaisia, Itä-Suomesta tätä toista.

Se, kantavatko Kotkan punkit aivokuumevirusta, selviää syksyn mittaan.

PUUTIAISAIVOKUUMETTA vastaan pystyy suojautumaan rokotuksella. Kotkan ja Haminan seudulla rokotteita on tänä vuonna myyty ennätysmäärä.

Esimerkiksi Kauppatorin apteekissa myytiin koko viime vuoden aikana vain kymmenkunta rokotetta. Tänä vuonna niitä on mennyt jo parisataa. Karhulassa Kontio-apteekissa rokoteostokset ovat nousseet viime vuoden 25:stä tämän vuoden kolmeen sataan. Haminan Uusi Apteekki kertoo ostomäärien viisinkertaistuneen. Rokotteita on otettu myös työterveysasemilla ja punkkibussissa.

Borrelioosi tilastossa

Vuosi 2010
> Kymenlaakso: 98 tapausta (54,88 tapausta/100000 asukasta)
> Ahvenanmaa: 366 tapausta (1333,04)
> Etelä-Karjala: 75 tapausta (58,76)
> Koko maa: 1444 tapausta (27,11)

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisterin tilastotietokanta